“Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.” - Suomen perustuslaki 19 §
Ystäväni otti yhteyttä. Hän tiedusteli, onko kunnalla minkäänlaista velvoitetta osoittaa asunnottomalle asunto tietyssä määräajassa. Menossa oli kahdeksas kuukausi kaupungin asuntojonossa ja neljäs asunnottomana.
Ystäväni ei ole ainoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvityksen mukaan asunnottomia oli vuoden 2012 lopussa yli 7 500. Luku on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia.
Erityisen hälyttävä tilanne on alle 25-vuotiaiden kohdalla, jotka edustavat jo yli neljännestä suomalaisista asunnottomista. Nykyajan koditon ei ole lehtiroskiksessa asuva ammattialkoholisti a.k.a. pultsari vaan ihan normaali kansalainen, jota elämä heittelee. He majailevat missä pystyvät: rappukäytävissä, kavereilla ja kadulla. Usein taustalla on pitkäaikaistyöttömyyttä ja maksuhäiriöitä.
Yli 50 000:lla suomalaisella on maksuhäiriömerkintä maksamattomasta vuokrasta. Suurimmassa riskiryhmässä ovat - yllätys, yllätys - alle 30-vuotiaat. On totta, että nuoret vuokraavat tulotasoonsa nähden liian kalliita asuntoja, mutta täytyy myös muistaa, että nuorisotyöttömien, pätkätyöläisten ja määräaikaisten Suomessa ei halpaa asuntoa olekaan.
Pitkäaikaisasunnottomuutta Tampereen yliopistosta tutkinut Riitta Granfelt muistuttaa, että “Pitkäaikaisasunnottomuuden syynä eivät ole niinkään yksilöiden tekemät väärät valinnat vaan edullisten vuokra-asuntojen puute sekä toisaalta elämän kriisit, vaihtoehtojen, resurssien ja sosiaalisen tuen puute.”
Puhumme siis rakenteellisesta ongelmasta, emme asennevammasta.
Otetaanpa esimerkki suomalaisesta asuntopolitiikasta. Valtion ja Helsingin seudun kunnat solmivat aikanaan aiesopimuksen, jonka mukaan vuonna 2012 piti valmistua 2 500 valtion tuella rakennettua kohtuuhintaista ARA-asuntoa. Tavoite jäi puolitiehen. Asuntoja valmistui ainoastaan reilut 1 100. Ministeri syytti kuntia ja kunnat taloutta. Sama vanha satu.
Kataisen “kakkonen” pesee kätensä kuntien ongelmista tukemalla asuntorakentamista ensi vuonna yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Summasta 30 miljoonaa euroa kuluu valtio-omisteisen kiinteistöyhtiön pääomittamiseen ja 25 miljoonaa euroa asuntotuotannon avustuksiin. Summa saattaa tuntua suurelta, muttei sitä ole.
Suomeen tarvittaisiin kipeästi lisää edullisia vuokra-asuntoja. Kysymys ei ole pelkästään 7 500 asunnottomasta vaan koko kansantaloudesta. Asuntoja rakentamalla elvytetään yskivää taloutta ja toisaalta vastataan markkinoiden ulvontaan. Mikäli edullisia asumismuotoja ei tuoteta tai tueta, seurauksena saattaa olla joka tapauksessa asuntojen hintojen lasku. Kestävä asuntopolitiikka ei turvaa pelkästään asuntomarkkinoita vaan yhtä lailla suomalaista asuntovarallisuutta. Nykyinen vuokrataso toimii päinvastoin talousjarruna.
Valtion tuki ja investoinnit ovat elintärkeitä rakennusalan laahatessa, mutta eivät valitettavasti avaa suomalaisen asuntorakentamisen kaikkia solmukohtia. Hallitus muistaa painottaa valtion ja kuntien vastuuta, mutta vastuu tuntuu loppuvan kilpailutukseen. Jos kaavoitus yskii kuntatasolla eikä urakoitsijaa kiinnosta, asuntoja ei nouse.
Suomen suurimpia asuntosijoittajia ovat Suomen suurimmat liikepankit. Muutamaa isoa ei nappaa rakentaa halpoja tukiasuntoja kalliin, riskialttiin ja monin paikoin kyseenalaisen alihankintaketjun voimin, kun markkinoilla on kysyntää kovemmankin katteen kämpille. Kirosanan aseman saavuttanut lähiöityminen ei ole maahanmuuton ja syrjäytymisen summa vaan merkki epäonnistuneesta asuntopolitiikasta ja kaksista asuntomarkkinoista.
Ongelma ei ole pelkästään kahdet asuntomarkkinat vaan suuret suomalaiset rakennuttajat, jotka eivät ole kilpailua nähneetkään. Jos asuntosijoitusyhtiöitä kuten VVO:ta ja SATO:a tai liikepankkeja niiden takana ei valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentaminen kiinnosta, olisiko syytä kannustaa lisää tai tukea tahoja, joita kiinnostaa?
Pitkäaikaistyötön, -asunnoton tai luottotiedoton ei ole liikepankkien valinta, kiitos sosiaaliturvan, joka on jämähtänyt jonnekin 80-luvun tuntumaan. Nykyään meillä feikki-asunnottomia ja feikki-asukkaita. Osa putoaa tukiverkkojen ulkopuolelle samaan aikaan kun loput kusettavat minimitoimeentulon turvatakseen. Jos Suomessa ei löydy edullisia vuokra-asuntoja, yksi vaihtoehto on nostaa sosiaaliturva sille tasolle että löytyy.
Tänään vietetään asunnottomien yötä. Tapahtuma muistuttaa niistä 7 500, jotka on helppo unohtaa loppuvuodeksi kadulle. Talvi saapuu ja asenteet kylmenevät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ei pääse enää hätämajoitukseen, mikäli ei ole kaupungissa kirjoilla. Kiristyvä kuntatalous on ilmeisesti vienyt voiton ihmisarvosta, kun asunnottomat ajetaan hankeen lisäsäästöjen toivossa. Itse tulkitsen perustuslakia siten, että koti on jokaisen perusoikeus.
E: Käsittääkseni kunnalla ei ole määräaikaista velvoitetta osoittaa asuntoa asunnottomalle. Korjatkaa, jos olen väärässä. Välitän terveiset ystävälleni.
Kirjoitettaessa soi Stepa - Gettounelmii
8 kommenttia
P. Ankkiiri
17.10.2013 12:12
Kuinkahan moni noista luottotiedottomista on luottotiedoton ihan pelkästään omaa hölmöyttään? Rahat on vain yksinkertaisesti juhlittu (ryypätty) pois ennen vuokranmaksua? Ja miksi sähkölasku pitäisi maksaa kun virtaa saa kätevästi töpselistä? Ja luottokortilla (niin kauan kun sellainen lompakosta löytyy) on kiva tilata netistä kaikkea mahdollista?
Vastaa kommenttiinJa nuo puliveivarithan asutetaan nykyään kaikenmaailman sininauhasäätiöiden asuntoloihin keskelle lapsiperheitä.
Vastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
17.10.2013 13:08
Varmastikin näin osassa tapauksista, mutta harvemmalla on alun alkaenkaan rahaa ennen vuokranmaksua. Siitä se sykli starttaa.
Siteeraan edelleen tutkijaa: “Pitkäaikaisasunnottomuuden syynä eivät ole niinkään yksilöiden tekemät väärät valinnat vaan edullisten vuokra-asuntojen puute sekä toisaalta elämän kriisit, vaihtoehtojen, resurssien ja sosiaalisen tuen puute.”
Pulivietereillekin on paikat vähissä. Tulee kylmä talvi.
shiwan8
17.10.2013 22:44
Niin, tähän on olemassa erinäisiä ratkaisuja. Yksi niistä on valtion määräämä vuokrakatto. On kohtalaisen typerää, että tavan kassatyöntekijä joutuu maksamaan vuokraa 800€ kaksiosta samalla kun pankki asuntolainaa harkitessaan katsoo etteivät asumiskulut saa ylittää 600€ -> asuntolainaa ei saa -> ei voi sijoittaa itseensä. Yhtälö ei toimi oikein mitenkään päin.
Se on kyllä totta ettei näitä elämän päähän potkineita pitäisi asuttaa lapsiperheiden keskelle. Enemmistö heistä on vaarattomia itsessään, mutta lieveilmiöt leikkipaikoilla rikkinäisine pulloineen ja huumeneuloineen ovat vakava ongelma.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
17.10.2013 23:58
Vuokrakatto tarkoittaisi käytännössä korotettua asumistukea. Muuten ei asuntomarkkinat kestäisi. Tai kestäisivät ne, mut monella yksittäisellä asuntosijoittajalla saattaisi jäädä luu käteen. Mut järkeä tässä asuntopolitiikassa ei ole. Tai tarkemmin ottaen asuntopolitiikasta puuttuu Suomessa se politiikka osio.
Ihan hyvin ne sinne lapsien keskelle sopeutuu. Ei jokainen koditon ole narkkari, ja toisin kuin itse väitän, pulivieterikin on monesti ihan normaali kansalainen. Ei ehkä se yhteiskunnalle halvin, mutta toisaalta eipä ole Ollila veroparatiisikytköksineen.
P. Ankkiiri
18.10.2013 10:36
Samaa mieltä Hämäläisen kanssa noista alkoholistien/narkkareiden asuntoloistahan ovat ne kunnallispoliitikotkin (+ koko kateellinen vihervasemmisto) jotka asuvat noista kolhooseista mahdollisimman kaukana. No, onhan tuokin eräs tapa alentaa pääkaupunkiseudun kalliiden asuntojen arvoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
18.10.2013 15:35
Olen mielestäni kovinkin eri linjoilla kuin kunnallispoliitikkojen enemmistö. Voisitko vähän tarkentaa, mitä mieltä olen, sillä se ei tuosta kommentista oikein aukea?
licence27
19.10.2013 01:07
Jos itselläni olisi varaa sijoitusasuntoon ja mahdollisuus vuokrata se, niin mielelläni tekisin sen tuottavasti. Sitten taas jos olisi varaa valita vuokralainen niin mieluummin ottaisin työssäkyviä, päihdeongelmattomia lapsettomia ja lemmikittömiä aikuisia joilla on tapana maksaa laskunsa ajallaan. Ihan vaan siksi kun sillä vuokratulolla täytyisi kattaa asunnon kulut.
Kyllähän se hullulta tuntuu että sadan kilometrin siirtymällä saa vuokrattua puolikkaan rivitalosta halvemmalla kuin sen pienen yksiön Helsingistä. Että yhteiskunta toimisi täytyy työikäisen väestön käydä töissä, tienata ja sitä kautta asua mukavasti. Tilastoidaan asunnottomia, mutta tilastoidaanko kuinka monta taloa/asuntoa on asumattomina vähän syrjemmässä? Kyllä tässä maassa on niin paljon rakennuksia että niihin majoittaisi noin 1,7 kertaa maan väkiluvun verran väkeä- ne on vaan kysyntään nähden väärissä paikoissa tai sit omistaja/omistajat ovat vaan lakanneet käyttämästä ajattelematta että se pienikin vuokratulo mahdollistaisi edullisen asumisen jollekin toiselle.
Sinkkutalouksiakin on valtavasti. Miltä kuulostaa 583 neliömetriä viisikymppiselle poikamiehelle + autotallit jne? Tai viisi maatilaa ja muutama kaupunkiasunto...
Entäs sitten jos lopetetaan ylisuurten asuntolainojen myöntäminen ja pakotetaan ihmiset säästämään- silloin kysynnän pitäisi vähentyä ja hintojen kääntyä laskuun. Tietysti myös ne joilla rahaa on pääsisivät tekemään hyviä kauppoja. (tarkoittaen myös ulkomaisia keinottelijoita)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Taneli Hämäläinen
19.10.2013 13:44
Sata kilometriä on tämän päivän hintatasolla kallis ja pitkä matka. Valitettavasti. Jos ne asunnottomat dumpataan kehäkolmosen ulkopuolelle, harva työllistyy. Koen myös kohtuu epäoikeudenmukaisena sen, että pääkaupunkiseudulla asuminen vaatii tulotasoa, joka valmiiksi karsii ison osan potentiaalisista duunareista. Se on valtava ongelma - talousjarru, kuten tuossa totesin.
Myös pääkaupunkiseudulla on paljon tyhjiä asuntoja. Iso kysymys on, miten ne asunnot saataisiin käyttöön rommauttamatta koko asuntomarkkinoita. Jo nyt asuntosijoittaminen pienellä mittakaavalla on aika heikkotuottoista hommaa. Jos siihen lyödään vielä vuokratason lasku päälle, aika paljon suomalaista varallisuutta ulkoistetaan heittämällä kansalaisilta pankeille. Toinen ongelma on, että jos näitä asuntoja alettaisiin valtion rahoilla subventoida, se tulisi aivan perkeleen kalliiksi ja taas katoaisi iso osa rahoista pankeille. Ja tuskinpa pankki rakennuttaisi edullisia vuokra-asuntoja, jos valtio tarjoaa ilmaista rahaa siitä, ettei niitä rakenneta.
Jossain vaiheessa asuntojen hintojen on pakko laskea, jos palkat eivät nouse. Voi olla, ettei siihen ole edes hirveän pitkä aika, jos jatkamme säästöjen ja leikkauksien linjoilla. Se onko se toivottavaa asuntomarkkinoiden perspektiivistä, onkin sitten ihan eri asia.
Tästä syystä panostaisin uusien edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Tämä tosin vaatisi kallista tonttitilaa ja poliittista tahtoa. Terveisiä vaan valtuustoon...