Perustulo ei pienene tuensaajan tulojen kasvaessa. Siksi työn vastaanottaminen ja tekeminen on perustulon kanssa aina kannattavaa. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on auttamatta liian monimutkainen erilaisin ehdoin ja tulorajoin tarveharkintaisesti haettavine ja myönnettävine tukineen.
Tuen tarpeessa olevan ensisijaisen murheen ei tulisi olla kuinka saada tukea haetuksi, vaan miten tuen tarpeen saisi loppumaan tai ainakin pienenemään. Perustulon avulla vailla muuta toimeentuloa oleva voisi keskittyä työpaikan tai asiakkaiden hankkimiseen tukihakemusten täyttämisen, korjaamisen, täydentämisen ja päätösten odottelun asemasta, tietäen että jokainen perustulon päälle ansaittu euro myös jää hänelle. Nythän vain harvan toimeentulotuella tai työttömyysturvalla elävän kannattaa ottaa ainakaan alle puolipäiväistä työtä vastaan, koska reaaliansiot eivät nouse, tai eivät ainakaan riittävästi kattaakseen edes työnteosta koituvia kustannuksia, kuten matkoja tai lisääntynyttä tarvetta syödä "ulkona".
Myös työ itsessään on murroksessa. Pätkätyöt ovat yleisiä ja yhä useampi työ on palkkaukseltaankin tulosperusteista. Tämä voisi tuoda työelämään monien kaipaamaa joustavuutta ja vapautta, mutta nykyisen tukijärjestelmän puitteissa se luokin useimmille lähinnä entistä suuremman epävarmuuden ja vaihtelun toimeentuloon: suoraan sanottuna kategorisen pelon työn vastaanottamista kohtaan. Se ei ole kenenkään yksilön ja kaikkein vähiten koko hyvinvointivaltiomme etu. Siksi perustulo!
1 kommentti
juuusafdfd
17.4.2015 11:44
Jos kannattaa perustuloa, pitäisi samaan hengenvetoon myös kertoa, mikä on sen sopiva määrä. Onko se kenties niin korkea, että joitakuita ei lisätyöt kiinnosta missään tilanteessa, koska mitään tekemättäkin saa riittävästi rahaa? Vai ehkä niin matala, että kumminkin joudutaan pitämään yllä harkinnanvaraisia avustuksia (ja byrokratiaa), esim. asumistukea?
Myös kustannuslaskelma lisäisi uskottavuutta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin