Sanni - Vakavasti otettava rämäpää

"Onneksi mä käyn salilla", Sanni naureskelee iloisesti hypätessään aidan yli haastattelupaikkaan Ravintola Namuun, ovien ollessa vielä lukittuina.

Ensimmäinen minuutti artistin kanssa tiivistää hänen luonteensa ja elämänasenteensa: positiivisella asenteella ja esteiden muuttamisella mahdollisuuksiksi päästään pitkälle.

Keväällä kohistiin, kuka laulaa prinsessoista ja astronauteista? Voiko häntä ottaa vakavasti? Enää ei tarvitse miettiä, viimeistään syksyllä Sanni on kaikkien tietoisuudessa. Ulos täräytettiin levyllinen tiukkaa tavaraa, nerokkaita lyriikoita, mukaansatempaavaa musiikkia.

Nyt kaikki haluavat palan Sannia.

Sanni, näki päivänvalon ensimmäistä kertaa Lohjalla. Musikaalisen äidin ansiosta rumpukapulat tulivat tutuksi jo vaahtosammuttimen kokoisena ja yläasteella muiden jäädessä röökipaikalle notkumaan, Sanni suuntasi tekemään musiikkia. Tulevaisuus levyttävänä artistina siinti selkeänä mielessä. Vanhemmat kannustivat 16-vuotiaan Sannin pakatessa muuttolaatikoita. Helsinki ja Sibelius-lukio odottivat. Alkoi määrätietoinen verkostoituminen alan ihmisiin.

"Sitä pääsi siihen atmosfääriin ja … tässä ollaan."

Missä vaiheessa tajusit, että tästä tulee iso juttu?

"En mä tiedä oonko mä tajunnut sitä vieläkään. Tai ehkä silloin, kun sitä allekirjoitti levytyssopimuksen ja neljä vahvaa biisiä, Prinsessoja ja astronautteja, Jos mä oon oikee, Me ei olla enää me ja Sotke mut, oli jo valmiina ja niitä esiteltiin yhdessä mun tuottajan Hank Solon kanssa levy-yhtiöille."

Warner lähti messiin ja tuloksena on levyllinen hittibiisejä, sinkkuja, jotka keikkuvat listojen kärkisijoilla. Skumpatkin on muutaman kerran ehditty poksauttamaan.

Sanni ei koe, että hän olisi joutunut uran eteen luopumaan mistään.

"Mä oon aina jotenkin mennyt kohti tätä, tämmöistä meininkiä ja omaa levyä, en koe, että olisin jäänyt mistään paitsi."

"Oon tosi kiitollinen tästä kaikesta, mitä ympärillä on ja teen niitä asioita, mistä nautin eniten maailmassa."

Mikä vie eteenpäin naista, joka on jo nyt saavuttanut paljon?

"Se, että ei oo koskaan valmis. Sitä haluaa jotenkin nähdä, ei oikein vielä edes tiedä mitä. Pitää mennä kaikkia seiniä päin mahdollisimman monta kertaa ja mahdollisimman kovaa. Ei lähtökohtaisesti pelkäis liikaa mitään. Tekee vaan paljon hirveällä meiningillä ja katsoo mihin se johtaa."

Kovalla meiningillä Sanni on mennytkin. Sibelius-lukion aikoina illat kuluivat biisejä kirjoittaessa ja studiossa, opiskellessa tuottajan työtä. Miten tuottaja tekee asiat? Miten biisit tehdään sellaiseksi, että niitä voi soittaa radiossa? Takana on yli sata kirjoitettua biisiä, lukemattomia työtunteja, tie ammattilaiseksi ei käy hetkessä. 

"Aluks se oli hankalaakin, sitä joskus hakkasi päätä seinään aika paljon."

"On mukana onneakin. Onni oli syntyä perheeseen, jossa on tuettu koko ajan ja annettu muuttaa 16-vuotiaana Helsinkiin unelmien perässä," Sanni kertoo perheestään lämpimästi hymyillen.

Edessäni on kaunis, lahjakas nainen, laudaturin äidinkielestä kirjoittanut Sanni, joka leikittelee sivistyssanoilla, olematta kuitenkaan koppava. Fiksu nainen, jonka määrätietoinen asenne näkyy jo hänen tavastaan kävellä. Edessäni on myös nuori, iloinen tyttö, joka on vasta reilu vuosi sitten sulkenut lukion ovet takanaan. Sanni hämmentää.

Tiivis keikkarundi on alkanut loppukesästä ja 20-vuotiaan naisen arki on kokenut täydellisen mullistuksen. Millainen olo on sunnuntai-iltaisin, kun keikkaviikonlopun jälkeen saapuu kotiin?

"Sitä elää kahta elämää, keikkareissuilla meillä on bändin kesken sellainen kupla, mennään pakulla pitkin Suomea, on hirveä meininki päällä ja tehdään keikkaa. On se vähän kummallinen fiilis, palata arkeen ja asennoitua tulevaan viikkoon. Tiistaina se on jo ohi ja sit mä alan venailee tulevan viikonlopun keikkoja."

Keikkailusta puhuttaessa Sanni innostuu ja äänestä kaikuu rakkaus keikkalavoja kohtaan.

"Mä voisin keikkailla keskiviikosta sunnuntaihin joka viikko."

Ei oo luovuutta, jos ei oo kaaosta

Muun muuassa Maija Vilkkumaata esikuvanaan pitävä Sanni kirjoittaa biisinsä itse. Luomisvaiheen ollessa päällä saattaa Sanni olla ajatuksissaan illatkin. 

"Kun elämässä on sellainen tilanne, että asiat on vinksallaan, lähtee biisit syntymään."

Avoimesti omasta elämästään lyriikoissaan kertova artisti, kuvaileekin esikoislevyä "vähän kun omaksi lapsekseen." Fiilikset saattavat olla kaaoottiset biisien tullessa julki, siinä on tarjottimella koko elämä. Vai onko, kysyy toimittaja, joka on kuunnellut levyn läpi kymmeniä kertoja, kuvannut ja haastatellut artistin ja jäänyt silti hämmentyneeseen tilaan?

Rivien väleihin jää vielä paljon kerrottavaa.