Euroopan suurin autokauppa, jota ei koskaan rakennettu

Hämeenlinnaan suunnitellun Sunny Car Centerin tarina on pitkä ja värikäs. Sambian ex-presidentin lesken Regina Chiluban lupaama miljoonarahoitus on vain uusin käänne pitkään jatkuneessa saagassa.

Karstialan Sunny Car Center olisi toteutuessaan Euroopan suurin autokauppakeskus. Kymmenen jalkapallokentän kokoisen jättiläisen kokonaiskustannukset ovat arviolta 50, 70, 100 tai 150 miljoonaa euroa? Summa on muuttunut matkan varrella, mutta iso se on ollut alusta asti.

Lontoon tai Istanbulin autojättejä suuremman Sunny Car Centerin on tarkoitus olla energiatehokas. Ekologinen autokauppa on hieno paradoksi loistavan tarinan ytimessä. Siitä voitaisiin saada vientituote. Visionäärit ovat väläytelleet, että pian jenkeissä rakennetaan saman energiamallin mukaisia ostoskeskuksia. Suomessa tämän 3-, 6- tai 8-kerroksiseksi hahmotellun keskuksen pitäisi tuoda lupausten mukaan työpaikkoja 600-800 henkilölle.

Välikysymys: kenen mielestä Euroopan suurin autokauppa Hämeenlinnassa on toimiva idea?

Projektin etenemistä voi seurata verkosta monista lähteistä. Spekulaatio keskustelupalstoilla aiheen ympärillä on käynyt kovana jo vuosia. Tässä artikkelissa tarjotaan muutamia poimintoja tarinan kehittymisestä. Kuten kaikissa hyvissä tarinoissa, tässäkin tapahtumat kietoutuvat kiinnostavien päähenkilöiden ympärille. Näissä kohtauksissa pääosissa ovat Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluoma ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki.

Viinapulloveto

Vuonna 2012 lokakuussa aiheesta käytiin värikästä keskustelua Suomi24-keskustelupalstalla. Faktaam-nimimerkin aloitus syytti Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluomaa selittelyistä.

“Tonttirahat maksuun kaupungille välittömästi ja pulinat pois! Miten kauan Iisakki, (kaupunginjohtaja Juha) Isosuo ja kumppanit ovat näiden jatkuvien selittelyjen ja viivästymisten lumoissa? Pitää olla melkoisen yksinkertainen ja hyväuskoinen jos kaikki selittelyt ja vetkuttelut menevät jatkuvasti läpi.”

Pian keskusteluun hyppäsi mukaan “rakentavaksi radikaaliksi” verkkosivuillaan itsensä esittelevä Iisakki Kiemunki (tai ainakin joku, joka käyttää hänen nimeään nimimerkkinä). Hän puolusti hanketta täysin rinnoin: niitä mahtavia tuottoja, joita hanke tuo mukanaoleville, ekotehokkuutta, millaista ei ole nähty missään ikinä ja kustannuksia, mitkä tämä ihanuus tuottaa.

Faktaam ei ollut samoilla linjoilla, vaan haastoi Iisakin vedonlyöntiin hankkeen toteutumisesta. Panoksena viisi pulloa konjakkia. Faktaamin argumentti oli, että kaupungille esitetään rahoittajan nimissä vaatimuksia, joihin kaupunki ei pysty millään taipumaan, kuten moottoritieliittymän rakentaminen kauppakeskuksen kohdalle ennen kuin on varmuutta koko höskän rakentamisesta.

“Hämeenlinnalta jäävät 8,5 miljoonan tonttitulot 99,99 % varmuudella saamatta, Ritaluoman taholta, sillä suunniteltu hanke ei koskaan tule toteutumaan, tai kannattamaan sillä se täysin järjetön jo sijainniltaan pikku kaupungissa”, Faktaam kirjoittaa.

Iisakki tarttuu haasteeseen, koska hänellä on kuulemma “konkreettisia todisteita investorin aikeista”.

“..vedon otan mielelläni vastaan, jos maksat tappiosi minulle saman hintaluokan viskillä tai ginillä kuin Courvoisier V.S.?”

Tuohon aikaan sijoitusrahaa piti virrata Hämeenlinnaan Amerikasta, mutta salamyhkäisyyden verho varjosti rahoittajan henkilöllisyyttä.

Edellä referoidun lisäksi Suomi24:ssa syntyi samalla hetkellä toinen keskustelu, jossa maalattiin kaunokirjallisin keinoin kuvaa projektin antamista lupauksista.

“Toiminnanohjaaja Ritarikuoma tiedotti juur, että Apparan altruismiallas tullaan vastedes lämmittämään Sonni Kaar Tsentterin hukkalämmöllä, joka johdetaan rakennettavaa hiihtoputkea pitkin Ahvenistolle via Hyppyrimäki, jonka hissi muutetaan höyrykäyttöiseksi. Tämä tuottaa vaatimansa energian kolminkertaisesti takaisin ns. hukkalämpönä, jolla puolestaan komiasti lämpiää Apparan altruismialtaan vesi tarvittaessa vaikka kiehuvaksi ympäritse ämpäritse hela vuoden”, nimimerkki pääideologi Suslov sävelsi.

Mark Wilson, seems legit?

Amerikkalaista rahaa ei Hämeenlinnaan virrannut. Sitä ei ole virranut myöskään jossain vaiheessa mainituilta arabisijoittajilta ja laihaksi taitaa jäädä potti sambialaisenkin perintörahan suhteen.

“Kaupunki ei voi koskaan olla täysin varma siitä, mitä kaupungissa toimivien yritysten rahoituksen taustalla on”, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kiemunki sanoo Ylen uutisessa. Hänen mukaansa kaupunginvaltuuston pöydällä oli ollut Barclays-pankin dokumentti, jossa kerrottiin, että miljoonarahoitus vapautuu kolmen viikon sisällä.

Mikään ei ole varmaa, paitsi se, että Euroopan suurimmalle autokaupalle Hämeenlinnaan on todella vaikea saada rahoitusta. Sitä ei ole irronnut Suomesta, eikä sitä näytä irtoavan muualtakaan.

Lupauksia rakentamisesta ja hankkeen etenemisestä on annettu puuhamiesten toimesta sitäkin enemmän. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Kari Ilkkala on listannut niitä omassa blogissaan, joka herättää värikästä keskustelua paikallisten keskuudessa.

“Tapa, jolla kaupungin virka-, luottamushenkilö- ja elinkeinojohto on ajanut hanketta ja osallistunut vastapuolena olevan yhtiön hallintoon, kuvaa täydellisesti julkishallinnon kykyä arvioida liiketoimintaideoiden toteutumisedellytyksiä ja riskejä”, Ilkkala kirjoittaa.

Ilkkala on ollut jo pitkään piikki puuhamiesten lihassa ja Kiemunki tekikin viime vuonna hänen puheistaan rikosilmoituksen törkeästä kunnianloukkauksesta. Syyttäjä lopetti asian esitutkinnan joulukuussa.

Sambialaisrahoitusta hoitaa Ritaluoman mukaan tomeralla otteella Englannissa vaikuttava bisnesmies nimeltä Mark Wilson. Onkohan sattumaa, että miehen nimi löytyy esimerkkisähköpostista sivulta, jossa varoitetaan 419-huijauksenakin tunnetuista nigerialaiskirjeistä? 

Kuka huijaa ketä?

Homma lähti leviämään suurempaan tietoisuuteen Yle Hämeen uutisen myötä. Siinä Ritaluoman kerrottiin maksaneen eteläafrikkalaiselle tilille Mark Wilsonin kehoituksesta 336 000 euroa oikeus- ja asianhoitokuluja. Jutussa ei mainittu nigerialaiskirjeitä eikä mitään mahdollisesta huijauksesta.

Käsittelytapa herätti kysymyksiä: Tekikö Yle tosiaan kylmäpäisen kantaaottamattoman jutun, jossa jätetään arvio huijauksesta lukijoille? Jos Sunny Car Centerin toimitusjohtaja ei tiedä, mitä nigerialaiskirjeet ovat, mutta toimittaja tietää, tulisiko toimittajan käsitellä aihetta jutussa tai tulisiko sitä avata haastateltavalle? Trollaako Yle?

Lähetin kysymykset jutun kirjoittaneelle Eero Hyvöselle, joka on toiminut ennen Yle Hämeen päällikköyttään Radio Cityn päätoimittajana, City-lehden toimituspäällikkönä ja Nelosen uutisten päätoimittajana. On vaikea kuvitella, että hän olisi tietämätön nigerialaiskirje-ilmiöstä. Vastaus oli lyhyt.

“Olen puhunut nigerilaiskirjeistä Ritaluoman kanssa, kun aloitin oikaisun teon aiempaan uutiseemme.”

Kun tieto satojen tuhansien etukäteismaksusta tuli ilmi, Ritaluoma vaikutti nigerialaiskirjeen lankaan menneeltä hölmöltä. Kun ottaa huomioon Sunny Car Centerin aiemmat vaiheet rahoituksen hankinnassa, on epätodennäköistä, etteikö Ritaluoma olisi tietoinen mahdollisista huijauksista. Voisiko niitä käyttää jopa hyödyksi hankkeen elossapitämiseksi?

Kun Sunny Car Center -suunnitelmille lyödään jossain vaiheessa lopullisesti piste, jää ilmaan varmasti paljon kysymyksiä. Niistä päällimmäisenä, kuka on huijannut ja ketä? Ehkä joku taitava kirjailija osaa täyttää tyhjät kohdat uskottavaksi tarinaksi.