Pariskunta voi elää yhdessä vuosikymmeniä, mutta toisen kuollessa leskeneläke voi silti jäädä kokonaan saamatta.
Jos puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia, ratkaiseva ero voi syntyä jo siitä, onko avioliitto solmittu ennen vai jälkeen 50-vuotispäivän.
LähiTapiolan tuoreen kyselyn mukaan suuri osa suomalaisista ei tunne leskeneläkkeen ehtoja, vaikka kyse voi olla sadoista euroista kuukaudessa.
Yli joka neljäs uskoi avioliiton takaavan eläkkeen
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 1 028 suomalaiselta kysyttiin viisi perusasiaa leskeneläkkeestä.
Väittämästä riippuen vain 28–43 prosenttia vastaajista tiesi oikean vastauksen, ja 27 prosenttia uskoi virheellisesti, että aviopuoliso saa aina leskeneläkettä.
LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi muistuttaa, ettei perheen taloudellista turvaa kannata jättää oletusten varaan.
LUE LISÄÄ: Avioehto ei jaa omaisuutta eikä määrää perinnöstä – kaksi virhettä, joihin moni edelleen kompastuu
Liian myöhään solmittu avioliitto voi viedä eläkkeen
Työeläkejärjestelmän ehtojen mukaan avioliiton solmimishetki on ratkaiseva silloin, kun puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia.
Avioliiton on pitänyt kestää vähintään viisi vuotta, ja se on pitänyt solmia ennen kuin kuollut puoliso täytti 65 vuotta ja tuleva leski 50 vuotta.
Lisäksi lesken on puolison kuollessa oltava vähintään 50-vuotias tai hänen on pitänyt saada työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta.
Yksi ikävuosi voi muuttaa kaiken
Kuvitellaan kaksi pariskuntaa, joilla ei ole yhteisiä lapsia ja jotka menevät naimisiin 20 vuotta ennen toisen puolison kuolemaa.
Ensimmäisessä parissa tuleva leski on vihittäessä 49-vuotias, toisessa hän on jo täyttänyt 50 vuotta.
Ensimmäisellä voi olla oikeus työeläkejärjestelmän leskeneläkkeeseen, mutta toisella ikäraja estää sen, vaikka avioliitot olisivat kestäneet yhtä pitkään ja muut ehdot täyttyisivät.
Poikkeus koskee ennen heinäkuuta 1990 solmittuja avioliittoja, joiden naisleskiin 50 vuoden ikärajaa ei sovelleta.
Yhteinen lapsi muuttaa eläkeoikeuden ehdot
Jos aviopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, avioliiton kestolle tai lesken vihkimisiälle ei aseteta samoja vaatimuksia.
Työeläkejärjestelmän leskeneläkkeeseen riittää näiltä osin, että avioliitto oli voimassa puolison kuollessa ja se oli solmittu ennen kuolleen puolison 65-vuotispäivää.
Siksi kaksi muuten samankaltaista avioliittoa voi johtaa täysin erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen sen perusteella, onko puolisoilla yhteinen lapsi.
Avoleskikin voi saada eläkettä – moni ei tiennyt
LähiTapiolan kyselyssä 27 prosenttia suomalaisista uskoi, ettei avopuoliso voi koskaan saada leskeneläkettä, ja 56 prosenttia ei osannut sanoa, voiko avoleski saada eläkettä yhteisen alaikäisen lapsen perusteella.
Todellisuudessa avoleski voi saada työeläkejärjestelmän leskeneläkettä, jos puoliso on kuollut vuonna 2022 tai myöhemmin, yhteisasuminen on kestänyt vähintään viisi vuotta ja leskellä on huollettavanaan parin yhteinen alle 18-vuotias lapsi.
Lisäksi yhteiselämän on pitänyt alkaa ennen kuolleen puolison 65-vuotispäivää, eikä kumpikaan saanut olla naimisissa toisen henkilön kanssa.
Leskeneläke voi olla lähes 800 euroa kuukaudessa
Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan Suomessa asuvien leskien keskimääräinen perhe-eläke oli vuonna 2025 yhteensä 786 euroa kuukaudessa.
Naisten keskimääräinen leskeneläke oli 836 euroa ja miesten 441 euroa kuukaudessa.
Keskimääräinen 786 euron kuukausieläke tarkoittaa vuodessa 9 432 euroa ennen veroja, mutta yksittäisen lesken eläke voi olla huomattavasti pienempi tai suurempi.
Leskeneläke voi loppua jo kymmenessä vuodessa
Vuonna 2022 voimaan tullut perhe-eläkeuudistus muutti leskeneläkkeen kestoa niiden osalta, joiden puoliso kuoli aikaisintaan 1. tammikuuta 2022.
Vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneelle avioleskelle työeläkejärjestelmän leskeneläkettä maksetaan lähtökohtaisesti kymmenen vuotta, kuitenkin vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkettä saava lapsi täyttää 18 vuotta.
Ennen vuotta 1975 syntyneiden tai ennen vuotta 2022 leskeksi jääneiden eläke voi jatkua loppuelämän, mutta uudelleen avioituminen alle 50-vuotiaana päättää leskeneläkkeen.
Kelan maksama turva on erilainen
Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille, ja sen ehdot poikkeavat osittain työeläkejärjestelmän säännöistä.
Vuonna 2026 Kelan alkueläke on 388,92 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan pääsääntöisesti enintään kuuden kuukauden ajan.
Sen jälkeen leski voi tietyin edellytyksin saada jatkoeläkettä, jonka määrään vaikuttavat esimerkiksi lapset ja tulot.
Leskeneläke ei tule tilille automaattisesti
Leskeneläkettä on haettava itse, eikä puolison kuolema käynnistä sen maksamista automaattisesti.
Samalla hakemuksella voi hakea sekä Kelan että työeläkejärjestelmän leskeneläkettä, mutta tavallisesti eläkettä maksetaan takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta.
Hakemuksen viivästyminen voi siis merkitä menetettyä rahaa juuri silloin, kun puolison kuolema on jo muuttanut perheen talouden perusteellisesti.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Näin avopuoliso voi menettää yhteisen kodin – ilman testamenttia perintö voi mennä valtiolle
Kelan uudet säännöt voivat viedä tuet – 10 muutosta ensi vuoden alkuun
Yli 6 000 euron eläkettä saavista 81 prosenttia on miehiä – Kauniaisissa keskieläke on 3 850 euroa
