Jos kuorsaat, heräilet öisin ja sinua väsyttää päivällä, syytä etsitään harvoin nielusta.
Aikuisella voi kuitenkin olla juuri siellä yksi uniapnean taustatekijä.
Turun yliopiston väitöstutkimuksen mukaan suuret nielurisat jäävät aikuisilla helposti tunnistamatta.
Nielurisat pienenevät murrosiän jälkeen
Lapsilla unenaikaiset hengityshäiriöt johtuvat useimmiten suurentuneista nielurisoista.
Nielurisat pienenevät tavallisimmin murrosiän jälkeen, ja siksi niiden liikakasvu on aikuisilla harvinaista.
Juuri harvinaisuuden vuoksi asia saattaa jäädä huomaamatta myös uniapneapotilaita hoitavilta lääkäreiltä.
LUE LISÄÄ: Nukutteko eri huoneissa? Kahden uuden tutkimuksen välinen ristiriita paljastaa vaietun riskin
Hengityskatkokset puolittuivat aiemmassa tutkimuksessa
Väitöskirjatutkija Henrik Sjöblomin työryhmä julkaisi vuonna 2022 aineiston, joka kattoi Varsinais-Suomen nielurisaleikkaukset vuosilta 2004–2018.
Hengityskatkosten ja -vaimentumien määrää kuvaava AHI-luku pieneni 21 potilaalla keskimäärin 22,3:sta 11,0:aan tunnissa.
Tutkimuksen omilla kriteereillä leikkaus onnistui 47,6 prosentissa tapauksista.
Uniapnea on kansantauti, jonka esiintyvyys kasvaa
Kyse ei ole pienen joukon vaivasta.
Hoitamaton uniapnea altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, aineenvaihduntahäiriöille sekä mielenterveysongelmille.
Sairauden esiintyvyys on kasvussa.

Havainto koskee tarkkaan rajattua ryhmää
Sjöblomin mukaan leikkaus saattaa jopa parantaa uniapnean kokonaan aikuisilla, joilla on hyvin suuret nielurisat.
Tulosta ei voi yleistää kaikkiin uniapneaa sairastaviin, sillä hoito valitaan aina yksilöllisesti.
Säästävämpää leikkausta ei ollut juuri tutkittu aikuisilla
Lapsilla on siirrytty lähes kokonaan nielurisojen osapoistoon, joka on kivuttomampi ja turvallisempi.
Väitöstutkimuksen mukaan menetelmän tulokset saattavat aikuisillakin vastata perinteistä, nielurisat kokonaan poistavaa leikkausta.
Osapoiston pitkäaikaistehosta tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta.
Vakavat komplikaatiot todettiin harvinaisiksi
Leikkauksen riskit olivat yksi tutkimuskohde.
Nielurisaleikkausten vakavien komplikaatioiden todettiin olevan hyvin harvinaisia.
Kyse on tavanomaisesta toimenpiteestä.
Peili voi antaa vihjeen, ei diagnoosia
Sjöblom arvioi tiedotteessa, että nielurisojen kokoa saattaa pystyä tarkastelemaan kotona matkapuhelimen kameralla ja peilillä.
Menetelmän luotettavuutta ei ole osoitettu julkaistuilla tuloksilla, eikä oma arvio korvaa unitutkimusta.
Jos nielurisat vaikuttavat suurilta, Sjöblom kehottaa ottamaan asian puheeksi lääkärin kanssa.
Väitös tarkastetaan syyskuussa
Sjöblomin mukaan säästävämpää leikkausta tehdään jo yleisesti lapsille kaikkialla Suomessa.
Siksi tuloksia voidaan hänen mukaansa soveltaa välittömästi kaikissa nielurisaleikkauksia tekevissä yksiköissä.
Väitöskirja Treatment of adult obstructive sleep apnoea with tonsillectomy tarkastetaan Turun yliopistossa 4. syyskuuta.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Sleepmaxxing-trendi lupaa täydelliset yöunet – THL:n tutkija kertoo, miksi se ei toimi Suomessa heinäkuussa