Suomalaiset riitelevät eniten autokaupoista, mutta nopeimmin kasvava riidanaihe löytyy lentokentältä.
Kuluttajariitalautakuntaan saapui viime vuonna kaikkiaan 7 545 ratkaisupyyntöä, joka oli noin 420 enemmän kuin edellisvuonna.
Lautakunnan toimintakertomus kertoo, missä kohtaa tavallinen ostos muuttuu riidaksi ja mitä sen jälkeen tapahtuu.
Autokauppa on yhä suurin yksittäinen asiaryhmä
Autokauppa-asiat olivat vuonna 2025 kuluttajariitalautakunnan suurin yksittäinen ryhmä.
Määrä ei kuitenkaan olennaisesti kasvanut edellisvuodesta.
Lautakunnan tilastoissa auton kauppa ja auton korjaus ovat eri ryhmiä, joten ostoriitoja ei tule niputtaa korjaamokiistoihin.
LUE LISÄÄ: Puhelin soi ja soittaja sanoo olevansa pankista – nämä kahdeksan merkkiä paljastavat huijauksen
Lentoriidat kasvoivat yli 400 tapauksella
Lentoja koskevien asioiden määrä jatkoi kasvuaan, ja vuonna 2025 niitä tuli vireille yli 400 enemmän kuin vuonna 2024.
Lautakunta kertoo suoraan, mistä nousu johtuu: kansallisesti suurimman lentoyhtiön toimintaan liittyneet häiriötilanteet näkyivät saapuneissa ratkaisupyynnöissä.
Yksittäisen yhtiön ongelmavuosi siis näkyy viiveellä viranomaisen tilastossa.
Asuntokaupan hiljeneminen näkyy myös riidoissa
Asuntokauppaa koskevia asioita saapui lähes 150 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lautakunta yhdistää muutoksen suoraan taloustilanteeseen, sillä kun kauppoja tehdään vähemmän, myös riitoja niistä syntyy vähemmän.
Vuokrasopimuksia koskevien asioiden määrä sen sijaan kasvoi noin sadalla, eli riidat siirtyivät omistamisesta vuokraamiseen.
Ratkaisuja tehtiin enemmän kuin asioita tuli
Lautakunta ratkaisi vuonna 2025 yhteensä 7 795 asiaa.
Se on noin 250 asiaa enemmän kuin niitä saapui ja noin 400 enemmän kuin edellisvuonna.
Suunta on siis oikea, vaikka ruuhka ei purkaudu yhdessä vuodessa.
Keskiarvo pelottaa, mediaani lohduttaa
Käsittelyaikatavoite oli 11 kuukautta, mutta keskimääräinen käsittelyaika oli 14,08 kuukautta.
Mediaani oli kuitenkin 11,2 kuukautta, eli suurin osa asioista päättyi selvästi keskiarvoa nopeammin.
Ero kertoo siitä, että pieni joukko raskaita tapauksia venyttää keskiarvoa, ei siitä, että jokainen odottaisi yli vuoden.
Hyvitystä suositettiin yli puolessa tapauksista
Asiaratkaisuissa 55 prosentissa eli 2 070 asiassa suositettiin hakijalle hyvitystä.
Noin 43 prosentissa hyvitystä ei suositettu, ja yhdessä prosentissa suositusta ei annettu lainkaan.
Lukua ei kannata kääntää muotoon ”kuluttaja voittaa”, koska lautakunta antaa ratkaisusuosituksia eikä tuomioita.
Suosituksen kohtalo jää useimmiten pimentoon
Tilastossa on kiinnostava heikkous.
Kolmesta neljästä vuoden 2025 suosituksesta lautakunta ei tiedä, noudatettiinko sitä.
Niistä tapauksista, joista tieto saatiin, suositusta noudatettiin noin 65 prosentissa.
Lautakunta sanoo itse, että huomattavan korkea ilmoittamattomuus heikentää noudattamistilaston luotettavuutta.
Lautakunta ei ole tuomioistuin eikä neuvontapalvelu
Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton riidanratkaisuelin, joka toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Se on tuomioistuimeen nähden ulkopuolinen vaihtoehto, ei sen korvaaja.
Lautakunta ei myöskään anna neuvontaa, vaan neuvonta kuuluu Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnalle.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Sama itsehoitolääke voi maksaa eri apteekissa eri hinnan – näin säästät rahaa
Pysyykö yksi patteri kylmänä muiden lämmetessä? Syy voi olla tässä
