Suomalaisten taloudellinen todellisuus näyttää yhä erilaisemmalta sen mukaan, kuinka paljon rahaa kotitalouteen tulee.
Tuoreen Säästämisbarometrin mukaan yli kolmannes pienituloisista on joutunut vähentämään säästämistään tai jopa lopettamaan sen kokonaan.
Samaan aikaan neljä kymmenestä hyvätuloisesta kertoo lisänneensä säästämistä, ja Tilastokeskuksen luvut paljastavat huomattavia eroja myös pankkitilien saldoissa.
Joka neljännellä aikuisella alle 770 euroa pankkitileillä
Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisemat tiedot näyttävät, kuinka epätasaisesti suomalaisten pankkitalletukset jakautuvat.
Vuonna 2025 neljäsosalla aikuisista oli pankkitileillään alle 770 euroa, mutta joka kymmenennellä talletuksia oli yli 60 000 euroa.
Talletusten mediaani oli hieman alle 5 000 euroa, eli puolella aikuisista pankkitileillä oli tätä vähemmän ja puolella enemmän.
Pienituloisista 35 prosenttia vähensi säästämistä
Säästöpankkiryhmän tuoreen Säästämisbarometrin mukaan 35 prosenttia pienituloisista oli vähentänyt säästämistä tai sijoittamista viimeisen vuoden aikana tai lopettanut sen kokonaan.
Hyvätuloisilla vastaava osuus oli vain yhdeksän prosenttia, kun taas 40 prosenttia heistä kertoi lisänneensä säästämistään tai sijoittamistaan.
Barometrissa pienituloisten kotitalouksien vuotuiset bruttotulot ovat alle 20 000 euroa ja hyvätuloisten yli 80 000 euroa, mikä on eri määritelmä kuin Tilastokeskuksen suhteellinen pienituloisuusraja.
Iäkkäillä on pankkitileillä yli 30 000 euroa, nuorilla murto-osa
Suomalaisten pankkitalletuksissa näkyy myös huomattava sukupolvien välinen kuilu.
Tilastokeskuksen mukaan puolella 85 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2025 pankkitileillään yli 31 460 euroa, kun puolella 18–24-vuotiaista saldo jäi alle 1 240 euroon.
Vertailu kuvaa eri ikäryhmien talletuksia samana ajankohtana, eikä se yksin kerro, millainen taloudellinen tilanne nykyisillä nuorilla on heidän saavuttaessaan vanhuusiän.
Pienituloisimpien tulot laskivat, suurituloisimpien nousivat
Tilastokeskuksen tulonjakotilasto osoittaa, että vuonna 2024 pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot laskivat 0,6 prosenttia, kun suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 3,5 prosenttia.
Samana vuonna pienituloisiin asuntokuntiin kuului 782 300 ihmistä, mikä oli 45 500 enemmän kuin edellisvuonna.
Luvut perustuvat vuoden 2024 toteutuneisiin tuloihin, joten niitä ei pidä sekoittaa Säästämisbarometrin vuoden 2026 kokemuksiin ja säästämiskäyttäytymiseen.
Joka viides ei säästä lainkaan
Säästämisbarometrin mukaan 19 prosenttia suomalaisista ei säästä lainkaan, kun yli 400 euroa kuukaudessa säästäviä on 11 prosenttia.
Säästämättömien osuus on kasvanut hieman, ja suuria summia säästävien osuus on puolestaan pienentynyt viime vuodesta.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen huomauttaa, että säästämismahdollisuuksien eriytymisellä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia, koska säästöt tarjoavat turvaa yllättävien menojen ja tulevien elämäntilanteiden varalle.
Eläkkeen riittävyys huolestuttaa jo yli puolta suomalaisista
Säästämisbarometrin vastaajista 54 prosenttia oli huolissaan tulevan eläkkeensä riittävyydestä, kun vuotta aiemmin osuus oli 42 prosenttia.
Myös nykyisten tai tulevien säästöjen riittävyys huoletti aiempaa useampaa: huolestuneiden osuus nousi 61 prosentista 64 prosenttiin.
Huoli ei rajoitu pienituloisiin, sillä pankin kyselyssä sekä pieni- että hyvätuloiset kertoivat kasvaneesta epävarmuudesta.
Pahan päivän varalle säästetään enemmän kuin kymmeneen vuoteen
Seitsemän kymmenestä Säästämisbarometriin vastanneesta ilmoitti säästävänsä pahan päivän varalle.
Osuus nousi edellisvuoden 67 prosentista 70 prosenttiin ja saavutti korkeimman tasonsa kymmeneen vuoteen.
Kasvu oli erityisen selvää pienituloisten joukossa, vaikka samassa tuloryhmässä säästämisen vähentäminen oli huomattavasti yleisempää kuin hyvätuloisilla.
Talous ei tunnu paranevan kaikkien arjessa
Tilastokeskuksen syyskuun 2026 kuluttajatutkimuksessa 28 prosenttia vastaajista arvioi oman taloutensa heikentyneen vuodessa, kun 25 prosenttia piti sitä parantuneena.
Suomen taloustilannetta piti vuotta aiempaa huonompana 51 prosenttia kuluttajista, vaikka talouskasvuun liittyvät odotukset olivat osin kohentuneet.
Samassa tutkimuksessa 58 prosenttia kertoi, että rahaa oli jäänyt säästöön, mikä osoittaa myös kyselyjen erilaisten kysymyksenasettelujen vaikuttavan tuloksiin.
Usko Suomen talouskasvuun jakaa tuloryhmiä
Säästöpankin lokakuun talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvuun lähivuosina uskovien osuus nousi vuodessa yhdeksästä prosentista 19 prosenttiin.
Vaikka usko kasvuun vahvistui, erot tuloryhmien välillä pysyivät suurina.
Hyvätuloisista 29 prosenttia uskoi Suomen talouskasvuun lähivuosina, mutta pienituloisista vain kahdeksan prosenttia.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Eläkesäästäjän veroetu katoaa vuodenvaihteessa – rahat voivat silti jäädä lukkoon
Sama itsehoitolääke voi maksaa eri apteekissa eri hinnan – näin säästät rahaa
Päivähoitomaksuihin tuli muutos, joka voi säästää perheeltä rahaa – tarkista oma laskusi
