Yksi nenäsumuteannos, lyhytkestoinen psykedeelinen vaikutus ja masennusoireiden lievittymistä vielä viikkojen päästä.
Tuoreessa kansainvälisessä lääketutkimuksessa kokeellinen lääkeaine auttoi osaa potilaista, joiden vaikea masennus ei ollut helpottanut aiemmilla lääkehoidoilla.
Erikoisinta on lääkeaineen alkuperä: mebufoteniinina tunnettu psykedeeli esiintyy luonnossa muun muassa Pohjois-Amerikassa elävän myrkyllisen konnan eritteissä, mutta tutkimuksessa käytetty lääkeaine oli synteettisesti valmistettu.
Myrkyllisen konnan eritteistä tunnettu aine kiinnostaa tutkijoita
Mebufoteniini eli 5-MeO-DMT on voimakkaasti tajuntaan vaikuttava psykedeelinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa esimerkiksi Coloradojoen konnan eritteissä.
Yhdisteen mahdollisia lääketieteellisiä vaikutuksia tutkitaan nykyisin laboratoriossa valmistetuilla lääkeaineilla, eikä niiden valmistamiseen tarvita elävän konnien eritteitä.
Lääketieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että luonnonvaraisiin konniin kohdistuva kiinnostus psykedeelien lähteenä voi rasittaa niiden kantoja.
LUE LISÄÄ: Psykedeelisistä sienistä apua migreeniin ja masennukseen?
Tutkimuksessa oli 193 vaikeaa masennusta sairastavaa
Yhdysvaltain lääkäriliiton JAMA-lehdessä 26. lokakuuta julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin nenäsumutteena annettavan mebufoteniinin vaikutuksia vaikeahoitoiseen masennukseen.
Tutkimukseen satunnaistettiin 196 aikuista, joista 193 oli mukana varsinaisissa analyyseissä, ja heidän masennuksensa ei ollut helpottanut riittävästi kahdesta viiteen aiemmasta lääkehoidosta.
Kyseessä oli toisen vaiheen kliininen tutkimus, jossa verrattiin kahdeksan ja kahdentoista milligramman annoksia hyvin pieneen, 0,3 milligramman vertailuannokseen; tutkimuksen keskeisiä rajoituksia olivat lyhyt seuranta, lääkevaikutuksen mahdollisesti paljastanut psykedeelinen kokemus ja pieni vertailuannos varsinaisen lumelääkkeen sijasta.
Masennusoireet vähenivät selvästi neljässä viikossa
Neljä viikkoa hoidon jälkeen kahdentoista milligramman annoksen saaneiden masennusoireita mittaavat pisteet olivat vähentyneet keskimäärin 11,1 pistettä.
Vertailuryhmässä pisteet vähenivät 5,5 pistettä, kun taas kahdeksan milligramman annoksen saaneilla vähennys oli keskimäärin 12,5 pistettä.
Mittarina käytettiin masennuksen vaikeusastetta kuvaavaa MADRS-asteikkoa, jossa suurempi pistemäärä tarkoittaa voimakkaampia oireita.
Jopa joka neljäs oli oireeton kuukauden kuluttua
Neljä viikkoa annoksen jälkeen masennuksen oireettomuuden kriteerit täytti 26 prosenttia kahdeksan milligramman annoksen saaneista.
Suurempaa, kahdentoista milligramman annosta saaneista vastaava osuus oli 18 prosenttia ja vertailuryhmässä kahdeksan prosenttia.
Oireiden vähenemistä havaittiin vielä 57 päivän kohdalla, joten yksittäiseen annokseen liittyvä hyöty näkyi osalla potilaista lähes kahden kuukauden seurannan ajan.
Suurin osa oli kotiutumisvalmiita kahdessa tunnissa
Mebufoteniinin psykedeelinen vaikutus on suhteellisen lyhyt, mikä voisi helpottaa sen käyttöä valvotussa hoitoympäristössä.
Tutkimuksessa 85 prosenttia kahdeksan milligramman annoksen saaneista ja 78 prosenttia suuremman annoksen saaneista arvioitiin kotiutumisvalmiiksi kahden tunnin kuluessa annostelusta.
Arvio ei kuitenkaan tarkoita koko tutkimuskäynnin päättyneen tuolloin, sillä tutkimusprotokollaan sisältyi myös psykologista tukea ja pidempää seurantaa, kun esimerkiksi eräässä psilosybiinitutkimuksessa potilaita tarkkailtiin seitsemän tuntia annostelun jälkeen.
Haittavaikutuksia valtaosalla
Hoitoon liittyvän seurannan aikana haittatapahtumia raportoitiin 76 prosentilla kahdeksan milligramman annoksen saaneista ja 85 prosentilla kahdentoista milligramman ryhmässä.
Vertailuryhmässä vastaava osuus oli 73 prosenttia, ja lähes kaikki raportoidut haittatapahtumat olivat lieviä tai keskivaikeita.
Tutkimuksen rahoitti lääkettä kehittävä Beckley Psytech, nykyisin osa AtaiBeckleytä, jonka työntekijöitä osallistui myös tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tulosten käsittelyyn.
Suomessa käytetään jo toista nenäsumutteena annettavaa masennuslääkettä
Psykedeelisiä ja nopeasti vaikuttavia masennushoitoja tutkitaan myös siksi, että osa potilaista ei saa riittävää apua tavanomaisista lääkkeistä.
Suomessa on jo käytössä esketamiinia sisältävä Spravato-nenäsumute, jota annetaan masennuksen hoitoon yhdessä toisen masennuslääkkeen kanssa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.
Terveyskirjaston lääkeoppaan mukaan esketamiini vaikuttaa keskushermoston välittäjäaineisiin, mutta se on eri lääkeaine kuin tutkimuksessa käytetty mebufoteniini, eikä hoitojen tehoa voi suoraan verrata tämän tutkimuksen perusteella.
Seuraava tutkimusvaihe ratkaisee, voiko lääkkeestä tulla hoito
AtaiBeckley kertoi mebufoteniinin alustavista tutkimustuloksista jo heinäkuussa 2025, mutta lokakuussa 2026 julkaistu JAMA-artikkeli toi tulokset vertaisarvioituun lääketieteelliseen julkaisuun.
Yhtiö kertoi keväällä 2026 valmistelevansa kahta kolmannen vaiheen tutkimusta, joissa selvitetään muun muassa kahdeksan milligramman annoksen vaikutuksia ja sitä, voisiko kahdesta annoksesta saada pitkäkestoisemman hyödyn.
AtaiBeckleyn tutkimussuunnitelman mukaan kolmannen vaiheen keskeisiä tuloksia odotetaan alkuvuonna 2029, joten mebufoteniinin mahdolliseen hyväksymiseen masennuslääkkeeksi on vielä matkaa.
Jos oma tai läheisen mielenterveys huolestuttaa, apua saa terveysasemalta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.
MIELI ry:n kriisipuhelin palvelee suomeksi numerossa 09 2525 0111 ympäri vuorokauden.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Korkean toimintakyvyn masennus vaanii suorittajaa – Tunnista merkit
