LinkedInin perustaja paljasti tänään Slushissa ChatGPT-kikan – ”Maagisen hyvä”

OpenAI:n varhainen rahoittaja käyttää ChatGPT:tä oman oppimisensa apuna ja kehottaa muitakin kokeilemaan tekoälyä rohkeasti.

Slush Helsinki Linkedin Reid Hoffman

Mies, joka oli mukana OpenAI:n ensimmäisessä kaupallisessa rahoituskierroksessa, kertoo opiskelevansa kvanttilaskentaa ChatGPT:n avulla.

LinkedInin toinen perustaja ja sijoittaja Reid Hoffman ei kuitenkaan pyydä tekoälyltä valmiita vastauksia, vaan käskee sitä ensin tenttaamaan itseään.

Helsingin Slushissa keskiviikkona 18. marraskuuta Hoffman kertoi, miksi juuri tällainen uteliaisuus voi hänen mielestään ratkaista, kuka menestyy tekoälyn aikakaudella.

”Se oli suorastaan maagisen hyvä”

Hoffman halusi ymmärtää kvanttilaskentaa ja kvanttimekaniikkaa paremmin, joten hän pyysi ChatGPT:tä esittämään ensin kysymyksiä, joiden perusteella se voisi arvioida hänen osaamistasonsa.

Vasta kartoituksen jälkeen tekoälyn tehtävänä oli suunnitella hänelle sopiva oppimispolku, jossa uusi tieto rakentui aiemmin opitun varaan.

”Se oli suorastaan maagisen hyvä”, Hoffman kuvaili kokemustaan Slushin lavalla ja suositteli samaa menetelmää kaikille.

LUE LISÄÄ: Kommentti: Slushissa on nyt poikkeuksellisen määrä ihmisiä, jotka päättävät, mihin raha käytetään

Tekoäly voi opettaa matematiikkaa Pokémonien avulla

Hoffmanin mukaan tekoäly on paras oppimisen ja opettamisen väline, jonka ihmiskunta on koskaan kehittänyt.

Hän havainnollisti ajatustaan Pokémonien avulla: matematiikasta innostumaton lapsi saattaisi kiinnostua aiheesta, jos oppiminen kytkettäisiin hänelle mieluisaan peliin.

”Kaikkien pitäisi käyttää yksityisopettajia”, Hoffman sanoi viitaten tekoälyn mahdollistamaan henkilökohtaiseen opetukseen, jossa jokainen voisi edetä omien kiinnostuksenkohteidensa ja taitojensa mukaan.

Slush Helsinki Linkedin Reid Hoffman
Reid Hoffman kehoitti käyttämään tekoälyä erityisesti asioihin, joissa se ei vielä ole erikoisen hyvä.

Entä jos Aalto-yliopisto rakennettaisiin tänään tyhjästä?

Hoffman nosti puheenvuorossaan esiin myös Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston pohtiessaan, miten tekoäly voisi muuttaa korkeakoulutusta.

Hänen mukaansa yliopistojen pitäisi kysyä, millaisia oppimisen, opettamisen ja osaamisen arvioinnin tapoja ne valitsisivat, jos koko järjestelmä suunniteltaisiin nyt uudelleen.

Hoffman ei ehdottanut nykyisten yliopistojen purkamista, vaan rohkaisi niitä arvioimaan toimintaansa tulevaisuuden mahdollisuuksien eikä pelkästään vanhojen käytäntöjen pohjalta.

”Et saa haluamaasi tulevaisuutta välttelemällä pahinta”

Hoffman tunnetaan strategisen optimismin puolestapuhujana, ja Slushissa hän perusteli, miksi tekoälyn mahdollisuuksia pitää tavoitella aktiivisesti.

”Et saa haluamaasi tulevaisuutta vain välttelemällä sellaista tulevaisuutta, jota et halua”, hän kiteytti.

Hoffman vertasi tekoälyn riskejä lentomatkustamiseen: automatka lentokentälle voi olla vaarallisempi kuin lento, mutta se ei tarkoita, että matkustamisesta pitäisi luopua.

Osa pelkää tekoälyn tuhoavan ihmiskunnan

Hoffman kertoi tapaavansa ihmisiä, jotka arvioivat tekoälyn aiheuttaman katastrofin todennäköisyydeksi jopa 50 prosenttia.

Hänen mielestään näin korkea arvio ei ole uskottava, vaikka tekoälyn kehitykseen liittyy todellisia riskejä ja vaikeita turvallisuuskysymyksiä.

Hän vertasi uuden teknologian kehittämistä myös valtameren ylittämiseen veneellä: kaikkia vastauksia ei voi tietää etukäteen, vaan turvallisia toimintatapoja on etsittävä matkan aikana.

”Sinä ja minä tulemme molemmat koodaamaan”

Hoffmanin mukaan ohjelmointia tekevät tekoälyagentit ovat kehittyneet vuodessa niin paljon, että niiden nykyiset kyvyt ovat lähes tunnistamattomia aiempaan verrattuna.

Hän uskoo tekoälyn avulla tapahtuvan ohjelmoinnin leviävän myös ihmisille, jotka eivät ole perinteisiä ohjelmistokehittäjiä, ja kuvasi tulevaisuutta, jossa lähes jokainen voi rakentaa tarvitsemiaan digitaalisia työkaluja.

Samalla ohjelmistoalalla puhutaan jo SaaS-apokalypsistä, sillä Hoffmanin mukaan menestyvät yritykset joutuvat suunnittelemaan tuotteensa sen perusteella, mihin tekoäly pystyy kolmen, kuuden tai kahdentoista kuukauden kuluttua.

Voiko tekoäly löytää lääkkeen leukemiaan?

Hoffman perusti vuonna 2025 syöpälääkäri ja tutkija Siddhartha Mukherjeen kanssa Manas AI -yrityksen, jonka tavoitteena on nopeuttaa uusien lääkeaineiden löytämistä tekoälyn avulla.

Hoffman vertasi lääkekehitystä go-lautapeliin, jossa valtavasta määrästä mahdollisia siirtoja on löydettävä oikea, ja käytti leukemiaa esimerkkinä sairaudesta, jonka hoitoon tekoäly voisi auttaa löytämään lupaavan molekyylin.

Tekoäly voi nopeuttaa lääkeaihioiden etsimistä, mutta Hoffman muistutti, että biologiset testit, kliiniset tutkimukset ja viranomaishyväksynnät ovat edelleen välttämättömiä.

Slush Helsinki 2026 päälava, alexander stubb
Tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti avajaispuheessa esiin EU:n riippumattomuuden tärkeyden.

Tekoäly analysoi kuin professori, mutta ei vielä ajattele kuin sijoittaja

Hoffman kertoi käyttävänsä tekoälyä myös pääomasijoituspäätöstensä arvioinnissa, vaikka sen nykyiset johtopäätökset eivät hänen mukaansa vielä vastaa kokeneen sijoittajan harkintaa.

Hän vertasi tekoälyn ajattelua kauppakorkeakoulun perinteiseen yritysanalyysiin, joka ei yksin riitä tunnistamaan poikkeuksellisia sijoitusmahdollisuuksia.

Tekoäly on kuitenkin jo hyödyllinen sijoituskohteiden taustaselvityksissä ja markkina-analyyseissä, minkä vuoksi Hoffman jatkaa sen kokeilemista myös vaikeammissa tehtävissä.

”Et voi ymmärtää asioita, ellet kokeile”

Hoffmanin mukaan tekoälyn aikakaudella ratkaisevaa ei ole se, onko ihminen opiskellut historiaa vai sähkötekniikkaa, vaan miten hän pystyy käyttämään uusia työkaluja ja kehittämään niiden avulla jotakin hyödyllistä.

Hän kehotti erityisesti nuoria kokeilemaan rohkeasti asioita, joita tekoäly ei vielä osaa tehdä hyvin, sillä vasta kokeilemalla selviää, mihin siitä on todellisuudessa apua.

”Et voi ymmärtää asioita, ellet kokeile”, Hoffman tiivisti ohjeensa Slushin yleisölle.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Psykologi: Näistä neljästä merkistä tunnistat, alkaako tekoälyyn tukeutuminen mennä liian pitkälle

Näin tekoälyn hallinnan menetys näkyisi jokaisen arjessa – digitaalisen katastrofin 8 vaihetta

Suomen kieli voi täyttää tekoälyn muistin nopeammin ja tulla kalliimmaksi – tutkimus paljastaa kielten epätasa-arvon

Suosittelemme