”Paljonko tienasit edellisessä työpaikassasi?” on kysymys, johon moni työnhakija on joutunut vastaamaan palkkaneuvotteluissa.
Ensi vuoden alussa tilanne olisi toinen, sillä Suomessa valmisteltu palkka-avoimuuslaki kieltäisi työnantajaa tiedustelemasta hakijan nykyistä tai aiempaa palkkahistoriaa.
Uudistus antaisi myös työntekijöille oikeuden saada tietoa samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkatasoista, mutta hallituksen esitys on herättänyt kiistaa siitä, kuinka tehokkaasti uusi laki estäisi palkkasyrjintää.
Työhaastattelussa ei saisi enää kysyä aiempaa palkkaa
Hallituksen esityksen mukaan työnantaja ei saisi kysyä työnhakijalta tämän nykyisen tai aiempien työsuhteiden palkkahistoriaa.
Työnantajan olisi sen sijaan kerrottava haettavan tehtävän alkupalkka tai palkkahaitari riittävän ajoissa ennen palkkaneuvottelua, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa tai ennen haastattelua.
Muutoksella pyritään estämään tilanne, jossa työntekijän aiempi matala palkka seuraa häntä työpaikasta toiseen ja vaikuttaa uuden palkkatarjouksen suuruuteen.
Pian voisit selvittää, paljonko kollegasi tienaavat
Työntekijällä olisi jatkossa oikeus pyytää kirjallisesti tietoa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.
Oikeus ei tarkoittaisi sitä, että jokaisen työkaverin henkilökohtainen palkka olisi vapaasti nähtävissä, vaan tiedot annettaisiin työntekijäryhmän palkkatasosta.
Uudistus auttaisi työntekijää arvioimaan, onko hänen palkkansa oikeudenmukainen suhteessa vastaavaa työtä tekeviin muihin työntekijöihin.
Naiset ansaitsevat keskimäärin 670 euroa vähemmän kuukaudessa
Tilastokeskuksen vuoden 2025 ennakkotietojen mukaan kokoaikaisten naispalkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli 3 838 euroa ja miesten 4 508 euroa.
Erotus on 670 euroa kuukaudessa eli laskennallisesti 8 040 euroa vuodessa, jos saman kuukausieron oletetaan jatkuvan kahdentoista kuukauden ajan.
Luvut kuvaavat kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiansioita eivätkä tarkoita, että samasta työstä maksettaisiin naisille automaattisesti vastaavan verran vähemmän.
Hallitus puolustaa uudistuksen vähimmäistasoa
Petteri Orpon hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että palkka-avoimuutta edistetään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esitys vahvistaisi työntekijöiden palkkatiedonsaantia, lisäisi palkkauksen läpinäkyvyyttä ja helpottaisi perusteettomien palkkaerojen korjaamista.
Hallituksen esitykseen sisältyy myös uusia työnantajavelvoitteita ja palkkasyrjintätapauksissa hyvitystä koskevan kanneajan pidentäminen kolmeen vuoteen.
Työnantajat pelkäävät kasvavaa byrokratiaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että palkka-avoimuusuudistus kasvattaa työnantajien hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia.
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mukaan Suomessa käytössä olevat työehtosopimuksiin perustuvat palkkausjärjestelmät huomioivat jo työn vaativuuden sukupuolineutraalisti, eikä uudistus saisi vaarantaa niiden toimivuutta.
EK katsoo myös, että osa esityksen aiheuttamasta lisätyöstä johtuisi päällekkäisistä velvollisuuksista, joita itse EU-direktiivi ei edellytä.
Kriitikot: Palkkasyrjintään puuttuminen jää puolitiehen
SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, pitää hallituksen esitystä erittäin puutteellisena.
SDP:n tiedotteessa Lyly arvostelee erityisesti sitä, ettei lakiin lisätä erillistä samanarvoisen työn määritelmää, vaikka työtehtävien vertailu on keskeistä palkkasyrjinnän tunnistamisessa.
Myös STTK:n 4. marraskuuta julkaisemassa tiedotteessa arvostellaan esityksen puutteita, ja järjestön mukaan eri työehtosopimusten piirissä tehtävien töiden vertailua koskeva valiokunnan tulkinta on ristiriidassa EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa.
Putkimies vai putkiasentaja – ammattinimikkeistäkin kiistellään
Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää myös, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja.
Lylyn mukaan Suomen lakiin pitäisi kirjata tätä koskeva nimenomainen vaatimus, jolloin esimerkiksi putkimiehen sijaan käytettäisiin putkiasentajaa ja lakimiehen sijaan juristia.
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiivistää järjestön pettymyksen: ”Palkka-avoimuusdirektiivillä olisi mahdollisuus vahvistaa työelämän palkkatasa-arvoa merkittävästi.”
Suurille työpaikoille tiukemmat velvoitteet – pienemmät saavat lisäaikaa
Vähintään 150 työntekijän työnantajien olisi ilmoitettava vuoden 2027 palkkaerotiedot viimeistään 2. toukokuuta 2028, kun taas 100–149 työntekijän työnantajien ensimmäinen määräpäivä olisi 2. toukokuuta 2031.
Verohallinnon tulorekisteriohjeen mukaan vähintään 250 työntekijän työnantajat raportoisivat jatkossa vuosittain ja 100–249 työntekijän työnantajat kolmen vuoden välein.
Alle sadan työntekijän työpaikoille ei tulisi vastaavaa palkkaerojen raportointivelvollisuutta, mutta työntekijöiden tiedonsaantioikeudet ja työnhakijoita koskevat säännöt eivät rajoittuisi suuriin työnantajiin.
Näitä oikeuksia työntekijä voisi käyttää tammikuussa
Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, vuoden 2027 alusta työnhakija voisi vaatia tietoa alkupalkasta tai palkkahaitarista ennen palkkaneuvottelua, eikä työnantaja saisi kysyä hänen aiempia palkkojaan.
Työsuhteessa oleva voisi puolestaan pyytää kirjallisesti oman työntekijäryhmänsä sukupuolittain eriteltyjä keskipalkkatietoja ja saada tietoa palkan määräytymisperusteista.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi olisi pitänyt panna kansallisesti täytäntöön jo 7. kesäkuuta 2026, mutta Suomessa lakien suunniteltu voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2027 ja lopullinen sisältö on vielä eduskunnan nuijittavana.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Helsinkiläinen ravintoloitsija jätti systemaattisesti työntekijöiden palkat maksamatta
Hiljaiset potkut — näin työntekijä irtisanotaan irtisanomatta
