Palkka-avoimuus kavensi naisten palkkaeroa – tutkimus paljasti karun kääntöpuolen

Samalla yritykset vähensivät pienipalkkaisiin tehtäviin rekrytointia.

Nainen kättelee miestä toimistossa, taustalla hymyilevä kolleega — ensikohtaaminen

Kun työnantajat velvoitettiin selvittämään naisten ja miesten palkkaeroja, naisten palkat nousivat ja miesten laskivat hieman suhteessa uudistuksen ulkopuolelle jääneisiin yrityksiin.

Samalla naiset alkoivat edetä aiempaa useammin paremmin palkattuihin tehtäviin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuore tutkimus paljasti kuitenkin myös uudistuksen varjopuolen: yritykset vähensivät rekrytointia matalapalkkaisiin tehtäviin.

Palkkaerot kaventuivat – kaikilla ei mennyt paremmin

VATT:n tutkijat Aspasia Bizopoulou, Elias Einiö ja Tuomo Virkola selvittivät hiljattain, miten vuonna 2005 voimaan tullut palkkakartoitusvelvollisuus vaikutti suomalaisiin työpaikkoihin.

VATT:n tutkimuksen mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero kaventui uudistuksen seurauksena noin prosenttiyksiköllä, mikä vastasi arviolta 5–8 prosenttia aiemmasta palkkaerosta.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että yritykset palkkasivat vähemmän työntekijöitä pienipalkkaisiin tehtäviin, mikä kavensi työpaikkojen palkkaeroja toisellakin tavalla.

LUE LISÄÄ: Palkan utelu työhaastattelussa voi muuttua laittomaksi – uusi laki voi tulla voimaan pian

Naisten palkat nousivat, miesten laskivat

Vuoden 2005 uudistus velvoitti vähintään 30 työntekijän työnantajat kartoittamaan naisten ja miesten palkkoja osana tasa-arvosuunnittelua.

Tutkijat tarkastelivat vuosien 2000–2010 rekisteriaineistoja vertaamalla 30–55 työntekijän yrityksiä 15–29 työntekijän yrityksiin, joita uusi velvollisuus ei koskenut.

Palkkaerojen kaventuminen syntyi sekä naisten palkkojen noususta että miesten palkkojen lievästä laskusta suhteessa vertailuryhmään, eikä tulos kuvaa kaikkien suomalaisten palkkakehitystä.

Naiset pääsivät paremmin palkattuihin tehtäviin

Palkkakartoitus ei vaikuttanut pelkästään siihen, kuinka paljon työntekijöille maksettiin.

Uudistus lisäsi myös naisten siirtymistä paremmin palkattuihin tehtäviin, kun taas miesten urakehityksessä vastaavaa muutosta ei havaittu.

VATT:n mukaan naisten parantuneet etenemismahdollisuudet selittivät merkittävän osan palkkaerojen kaventumisesta.

Pienipalkkaisiin tehtäviin palkattiin vähemmän

Palkka-avoimuudella oli myös vaikutus, joka voi olla erityisen merkittävä työmarkkinoille pyrkiville.

Tutkimuksen mukaan uudistuksen piiriin kuuluneet yritykset vähensivät rekrytointia matalapalkkaisiin tehtäviin, mikä pienensi myös yritysten sisäisiä palkkaeroja.

Tulos ei tarkoita, että uudistus olisi osoitettu työttömyyden syyksi, mutta se nostaa esiin kysymyksen siitä, miten palkkojen läpinäkyvyys vaikuttaa heikoimmin palkattujen mahdollisuuksiin saada työtä.

Johtaja osoittaa kädellään ja pitää puhetta työntekijöilleen toimiston lasiseinäisessä kokoushuoneessa.

Työehtosopimukset muuttivat uudistuksen vaikutuksia

VATT:n tutkimuksen mukaan palkka-avoimuuden vaikutukset riippuivat siitä, kuinka paljon työnantajalla oli vapautta määritellä työntekijöiden palkkoja.

Naisten ja miesten palkkaerot kaventuivat erityisesti yrityksissä, joissa palkkausta ohjasivat työehtosopimukset.

Sen sijaan pienipalkkaisiin tehtäviin rekrytoinnin väheneminen ja yrityksen sisäisten palkkaerojen tasoittuminen korostuivat työpaikoilla, joissa työnantajilla oli enemmän harkintavaltaa palkkauksessa.

Lähtötilanteessa palkkaerot olivat huomattavia

Ennen vuoden 2005 uudistusta naiset ansaitsivat tutkimusaineistossa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän kuin saman työnantajan palveluksessa työskennelleet miehet.

Luku ei tarkoita, että naisille olisi maksettu samasta työstä automaattisesti 17 prosenttia vähemmän, sillä palkkaeroihin vaikuttivat myös työtehtävien jakautuminen ja erilaiset urapolut.

Palkkojen vertailu toi kuitenkin näkyviin eroja, joihin työnantajat pystyivät puuttumaan sekä palkkauksessa että työntekijöiden etenemismahdollisuuksissa.

Työntekijät alkoivat tietää tasa-arvotoimista enemmän

Uudistuksen vaikutukset näkyivät myös siinä, kuinka hyvin työntekijät tiesivät työpaikkansa tasa-arvosuunnitelmista.

Niiden työntekijöiden osuus, jotka kertoivat työpaikallaan laaditun tasa-arvosuunnitelman, kasvoi vuosina 2003–2008 tutkimuksen mukaan 12 prosentista 26 prosenttiin.

VATT:n mukaan työntekijöiden tietoisuus lisääntyi erityisesti uudistuksen piiriin kuuluneilla työpaikoilla, ja naiset raportoivat aiempaa vähemmän sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Suomen palkkaero on edelleen 15,4 prosenttia

Palkkaerot eivät ole kadonneet, vaikka niitä on pyritty kaventamaan lainsäädännöllä ja työmarkkinajärjestöjen yhteisillä toimilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön heinäkuussa 2026 julkaisemien tietojen mukaan naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero Suomessa oli edelleen 15,4 prosenttia.

Luku kuvaa yleistä palkkaeroa, kun taas VATT:n tutkimuksessa selvitettiin tietyn lakiuudistuksen vaikutuksia yritysten sisällä.

Uusi laki voisi paljastaa palkkaerot työntekijöille

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin perustuvaa lakiuudistusta, joka vahvistaisi työntekijöiden oikeutta saada tietoa palkkauksesta.

Hallituksen esityksen mukaan työntekijä voisi pyytää kirjallisesti tietoa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien keskipalkoista sukupuolen mukaan eriteltyinä, eikä työnantaja saisi kysyä työnhakijan aiempaa palkkahistoriaa.

Lain suunniteltu voimaantulopäivä on 1. tammikuuta 2027, mutta esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä, eivätkä uudet oikeudet ole vielä voimassa.

Tutkimus herätti uuden kysymyksen palkkatasa-arvosta

VATT:n tulokset osoittavat, että palkkojen läpinäkyvyys voi kaventaa sukupuolten palkkaeroja ja parantaa naisten mahdollisuuksia edetä urallaan.

Samalla pienipalkkaisiin tehtäviin kohdistunut rekrytoinnin väheneminen muistuttaa, ettei palkkojen tasaantuminen välttämättä tarkoita kaikkien työntekijöiden tai työnhakijoiden aseman paranemista.

Tutkimus julkaistiin 19. marraskuuta 2026 VATT:n Working Papers -sarjassa, eikä sitä ole vertaisarvioitu, mutta se nostaa uuden palkka-avoimuuslain valmisteluun kysymyksen siitä, miten palkkatasa-arvoa voidaan edistää heikentämättä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

84 prosenttia haluaa nähdä palkan ilmoituksessa – lakialalla se kerrotaan 27 kertaa useammin kuin siivousalalla

Varusmiespalveluksessa sukunimi määrää punkkanaapurin: varakkaan vieressä nukkuneet tienasivat myöhemmin enemmän – tutkimus

Kauniit ihmiset saavat elämässä epäreilun etumatkan – Suomessa ulkonäkö näkyi jopa vaaliäänissä

Suosittelemme