Joululahjoihin varataan tänä vuonna keskimäärin 312 euroa, vaikka lähes kaksi kolmesta suomalaisesta joutuu harkitsemaan, kuinka paljon lahjoihin on varaa käyttää.
Samaan aikaan aiempi tutkimus paljastaa joulun karumman puolen: noin joka kymmenes suomalainen rahoitti vuoden 2025 joulun ylimääräisiä kustannuksia luotolla.
Osalla velkojen takaisinmaksu venyi pitkälle kevääseen, ja pieni osa arvioi maksavansa joulumenoja vielä kesälläkin.
Lahjabudjetti kasvoi – 63 prosenttia harkitsee rahankäyttöään
Prisman marraskuussa julkaiseman joulututkimuksen mukaan suomalaiset varaavat joululahjoihin keskimäärin 312 euroa, ja summa on nyt kasvanut ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.
Noususta huolimatta 63 prosenttia vastaajista kertoo joutuvansa miettimään lahjoihin käytettävää rahamäärää, ja 74 prosenttia aikoo hyödyntää tarjouksia mahdollisimman paljon.
SOK Markkinoinnin ja Bondatan syyskuussa 2026 toteuttama kysely mittaa ostoaikeita, joten tulokset eivät kerro vielä toteutuneesta joulukulutuksesta.
Joka kymmenes turvautui luottoon – osa maksaa vielä kesällä
Bluestep Bankin joulukuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan kymmenen prosenttia vastaajista aikoi kattaa joulun ylimääräisiä kustannuksia luottokortilla tai lainalla.
Pankin helmikuussa 2026 julkaisemassa seurantatutkimuksessa yhdeksän prosenttia kertoi todella käyttäneensä luottoa, ja heistä 21 prosenttia arvioi maksavansa joulukuluja vielä maaliskuun jälkeen.
Viisi prosenttia luottoa käyttäneistä arvioi takaisinmaksun jatkuvan kesään tai sitä myöhemmäksi, ja kaksi prosenttia ei tiennyt, milloin velka olisi maksettu.
Koko jouluun kuluu keskimäärin yli 500 euroa
Nordean vuoden 2025 joulututkimuksen mukaan suomalaiset suunnittelivat käyttävänsä joulunviettoon keskimäärin 525 euroa, josta 316 euroa varattiin lahjoihin ja 209 euroa muihin menoihin.
Vuotta aiemmin Nordean mittaama kokonaisbudjetti oli 560 euroa, joten joulunviettoon varattu rahamäärä pieneni vuodessa 35 euroa.
Prisman tämänvuotista 312 euron lahjabudjettia ei voi verrata suoraan Nordean vuoden 2025 lukuun, sillä kyselyt ovat eri tutkimuksia eivätkä mittaa täysin samaa asiaa.
Joulubudjetti laski neljässä vuodessa 40 euroa
Nordean vuosittaisissa kyselyissä joulubudjetti oli vuonna 2021 keskimäärin 565 euroa, vuonna 2022 noin 555 euroa ja vuonna 2024 yhteensä 560 euroa.
Vuoden 2025 luku, 525 euroa, jäi 40 euroa vuoden 2021 tason alapuolelle, mutta toinen tutkimus antoi saman vuoden kehityksestä erilaisen kuvan.
LähiTapiolan kotitalouskyselyssä joulubudjetti nimittäin nousi vuoden 2024 noin 420 eurosta vuoden 2025 noin 460 euroon, mikä osoittaa, ettei eri tutkimusten tuloksista voi muodostaa yhtä yksiselitteistä kehityskäyrää.
Hintojen nousu nakersi joulurahan ostovoimaa
LähiTapiolan vuoden 2024 kyselyssä kotitalouksien joulubudjetti oli pienentynyt vuoden 2021 noin 500 eurosta 420 euroon, eli rahaa oli käytettävissä noin 16 prosenttia vähemmän.
Samaan aikaan hinnat olivat LähiTapiolan ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan nousseet noin 13 prosenttia, mikä tarkoittaa, että samalla rahalla sai selvästi aiempaa vähemmän.
Pelkkä joulubudjetin euromäärä ei siksi kerro, kuinka paljon ruokaa, lahjoja ja muita jouluhankintoja suomalaiset pystyvät todellisuudessa ostamaan.
Kaupan luvut paljastavat toisenlaisen joulun hinnan
Kaupan liiton mukaan kotimaisen vähittäiskaupan myynti oli marras–joulukuussa 2024 yhteensä noin 9,9 miljardia euroa, mutta suurin osa summasta koostui tavallisesta kulutuksesta.
Liitto arvioi joulusesongin tuomaksi ylimääräiseksi vähittäiskaupan kulutukseksi noin 236 euroa kotitaloutta kohti, mikä on selvästi vähemmän kuin kuluttajien kyselyissä ilmoittamat joulubudjetit.
Kaupan liiton mukaan kyselyarvioita voivat kasvattaa esimerkiksi perheenjäsenten samojen ostosten laskeminen useaan kertaan sekä se, että joulumenoihin sisällytetään hankintoja, jotka olisi tehty muutenkin.
Lapsiperheet varaavat jouluun 180 euroa enemmän
LähiTapiolan vuoden 2024 kyselyssä lapsiperheiden keskimääräinen joulubudjetti oli 470 euroa, kun lapsettomissa kotitalouksissa summa jäi 290 euroon.
Eroa kertyi 180 euroa, mutta kotitalouksien keskiarvojen taakse mahtuu myös paljon niitä, joiden rahatilanne ei mahdollista satojen eurojen joulua.
Ifin joulukuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan 31 prosenttia suomalaisista koki joulusta vähintään jonkin verran stressiä tai ahdistusta, ja joulustressiä kokeneista 48 prosenttia nimesi suurimmaksi syyksi oman taloudellisen tilanteensa.
Alennuskampanjat aikaistavat lahjaostoksia
Prisman tutkimuksessa 34 prosenttia joululahjoja ostavista suunnittelee hyödyntävänsä Black Monthin tai Cyber Mondayn kampanjoita, kun vuonna 2025 vastaava osuus oli 29 prosenttia.
Lahjahankinnat aloittaa kaksi tai kolme kuukautta ennen joulua 30 prosenttia vastaajista, mutta yleisin aloitusajankohta on edelleen kahdesta neljään viikkoa ennen joulua.
Prisman käyttötavarakaupan vt. myyntijohtaja Matti Viitasen mukaan tarjoukset mahdollistavat monille lahjojen hankkimisen vähitellen, jolloin menot eivät kasaannu yhdelle kuukaudelle.
Pehmeät paketit pitävät pintansa
Prisman tutkimuksessa 47 prosenttia tavaralahjoja antavista aikoo paketoida lahjaksi vaatteita, ja lähes yhtä moni valitsee leluja.
Muita suosittuja vaihtoehtoja ovat kosmetiikka, kirjat ja lehdet sekä lauta- ja palapelit, mutta lahjavalinnassa painaa ennen kaikkea lahjansaajan oma toive.
Tutkimuksessa 60 prosenttia vastaajista piti toivetta tärkeänä valintaperusteena, 56 prosenttia tarpeellisuutta ja 49 prosenttia hintaa.
Vain kaksi prosenttia pitää suurta lahjamäärää tärkeänä
Nordean vuoden 2025 kyselyssä peräti 78 prosenttia vastaajista piti läheisten kanssa vietettyä aikaa unelmien joulun tärkeimpien asioiden joukossa.
Runsasta lahjamäärää piti tärkeänä vain kaksi prosenttia, vaikka lahjoihin varattiin keskimäärin yli 300 euroa.
Samassa tutkimuksessa kolmannes suomalaisista kertoi voivansa antaa lahjaksi käytetyn tuotteen, mikä oli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Joka neljännellä suomalaisaikuisella alle 770 euroa tilillä – hyvätuloiset säästävät yhä enemmän
Suomalaisten kukkarolle kylmää kyytiä 2027 – viina ja tupakka kallistuvat, bensa halpenee vain vähän
Kelan uudet säännöt voivat viedä tuet – 10 muutosta ensi vuoden alkuun
