”Hei, täällä pankin turvallisuusosastolta, tililtäsi ollaan siirtämässä rahaa rikollisille”.
Tällaisella valheella alkavissa turvatilihuijauksissa suomalaisilta yritettiin viedä vuonna 2025 peräti 38,4 miljoonaa euroa, ja kuudessa kymmenestä huijaustapauksesta uhri siirsi rahansa itse.
EU:ssa valmistellaan muutosta, jonka myötä pankin työntekijäksi tekeytyneen huijarin uhri voisi saada menettämänsä rahat takaisin, vaikka olisi itse hyväksynyt maksun.
Turvatilihuijauksilla tavoiteltiin 38,4 miljoonaa euroa
Finanssiala ry:n mukaan turvatilihuijauksissa yritettiin siirtää suomalaisilta rikollisille 38,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan näistä maksuista 23,8 miljoonaa euroa, joten rikollisille jäi noin 14,6 miljoonaa euroa.
Finanssialan petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm varoittaa, ettei huijareiden väittämiä turvatilejä ole olemassa.
”Mitään turvatiliä ei ole olemassa – ei ole koskaan ollutkaan”, Saxholm sanoo Finanssialan tiedotteessa.
Kuudessa kymmenestä huijauksesta uhri siirsi rahat itse
Finanssialan tilastojen mukaan jopa 60 prosentissa vuoden 2025 huijaustapauksista asiakas siirsi rahat itse rikollisille.
Tyypillisessä turvatilihuijauksessa rikollinen soittaa pankin nimissä, varoittaa väitetystä vaarallisesta tilisiirrosta ja kehottaa asiakasta siirtämään varansa turvaan.
Puhelu voi kuulostaa uskottavalta, sillä rikollinen saattaa luetella uhrin oikeita tilitapahtumia, jotka hän on saanut tietoonsa esimerkiksi aiemman tietojenkalastelun avulla.
EU aikoo velvoittaa pankit korvaamaan huijauksia
Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston neuvottelijat pääsivät 27. marraskuuta 2025 alustavaan sopuun uudesta maksupalveluasetuksesta ja maksupalveludirektiivistä.
Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan uudistuksessa pankin olisi palautettava koko huijattu summa, jos rikollinen esiintyy pankin tai muun maksupalveluntarjoajan työntekijänä ja saa asiakkaan hyväksymään maksun.
Korvaussuojan edellytyksenä olisi, että asiakas ilmoittaa huijauksesta poliisille ja omalle pankilleen.
Poliisiksi tai Kelan työntekijäksi tekeytyminen on eri asia
Uudistuksen erityinen korvaussääntö koskee nimenomaan huijausta, jossa rikollinen esiintyy maksupalveluntarjoajan työntekijänä.
Jos huijari väittää olevansa poliisi tai Kelan työntekijä, tilanne ei kuulu tämän korvaussäännön piiriin.
Myöskään rakkaus- ja sijoitushuijauksissa itse hyväksyttyjä maksuja ei ole tarkoitus korvata automaattisesti saman säännön nojalla, vaikka muilla perusteilla korvausvastuuta voi syntyä.
Suomalaisilta katosi rikollisille 72,5 miljoonaa euroa
Finanssialan mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuoden 2025 aikana kaikkiaan 148 miljoonaa euroa.
Pankit saivat estettyä tai palautettua 75,5 miljoonaa euroa, mutta rikollisille päätyi silti 72,5 miljoonaa euroa.
Vuotta aiemmin menetykset olivat 62,9 miljoonaa euroa, joten huijareille päätynyt rahamäärä kasvoi 9,6 miljoonalla eurolla.
EU-tuomioistuin teki jo tärkeän ratkaisun
EU-tuomioistuin antoi 15. lokakuuta 2026 ratkaisun puolalaisnaisen tapauksessa, jossa rikollinen vei verkkopankkitunnusten avulla noin 700 euroa.
Nainen oli yrittänyt myydä tavaraa verkossa, mutta ostajaksi tekeytynyt huijari lähetti hänelle linkin väärennetylle pankkisivulle, jolla hän luovutti tunnuksensa.
EU-tuomioistuimen ratkaisun mukaan pankin on lähtökohtaisesti palautettava asiakkaan hyväksymättä tehty maksu viimeistään seuraavan pankkipäivän loppuun mennessä, vaikka asiakkaan mahdollinen törkeä huolimattomuus voisi myöhemmin johtaa takaisinperintään.
EU aikoo lisätä myös pankkien torjuntavastuuta
Uuden maksupalveluasetuksen tarkoituksena on velvoittaa pankit tarkistamaan, vastaavatko tilisiirron saajan nimi ja tilinumero toisiaan.
Pankkien olisi lisäksi tarjottava asiakkaille keinoja rajoittaa maksujaan ja estää epäilyttäviä rahansiirtoja.
Jos pankki laiminlyö sille asetetut petostentorjuntavelvollisuudet, se voisi joutua vastaamaan asiakkaalle aiheutuneista menetyksistä.
Huijausmainokset joutuvat tiukempaan valvontaan
EU-uudistus toisi uusia velvollisuuksia myös suurille verkkoalustoille ja hakukoneille, joiden kautta levitetään rahoituspalvelujen mainoksia.
Mainostajan pitäisi osoittaa olevansa oikeutettu tarjoamaan mainostamiaan rahoituspalveluja kyseisessä maassa.
Alusta voisi joutua korvaamaan pankille huijauksesta aiheutuneita kuluja, jos se jättää poistamatta ilmoitetun huijaussisällön ja pankki joutuu sen seurauksena korvaamaan asiakkaan menetyksiä.
Käteistä voisi nostaa kaupasta ostamatta mitään
Maksupalvelu-uudistukseen sisältyy myös ehdotus, joka helpottaisi käteisen saamista erityisesti alueilla, joilla pankkiautomaatteja on vähän.
Kaupat voisivat tarjota asiakkaille mahdollisuuden nostaa käteistä ilman ostosten tekemistä, kun nostettava summa olisi vähintään 100 ja enintään 150 euroa.
Lisäksi maksupalvelujen asiakkailla olisi oikeus saada apua ihmiseltä pelkän automaattisen asiakaspalvelun sijaan.
Huijatun on otettava heti yhteyttä pankkiin ja poliisiin
Jos huomaat hyväksyneesi huijarin pyytämän tilisiirron tai luovuttaneesi verkkopankkitunnuksesi, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi sen virallisen palvelukanavan kautta.
Pyydä pankkia yrittämään rahansiirron pysäyttämistä tai palauttamista ja sulkemaan vaarantuneet tunnukset sekä tee rikosilmoitus poliisille.
Nopea toiminta on ratkaisevaa jo nykyisten sääntöjen aikana, ja ilmoitukset pankille sekä poliisille kuuluvat myös EU:n suunnitteleman uuden korvaussuojan edellytyksiin.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
MobilePaylla voi nyt todistaa ikänsä – Alkon kassalla uusi ominaisuus ei kuitenkaan kelpaa
Täydellinen ruoka-annos voi olla täyttä huijausta – näin tekoälykuvat leviävät ravintoloihin
