Kuvittele koti, jonka lattia hohkaa lämpöä mutta jossa ei näy ainuttakaan patteria.
Koreassa tällainen lämmitys tunnettiin jo yli 2 000 vuotta sitten, ja sen vaikutukset ulottuivat niin pitkälle, että ihmiset muuttivat jopa tapaansa syödä ja nukkua.
Vielä yllättävämpää on se, että samankaltaista lämmitystekniikkaa käytettiin vuosisatoja sitten myös Suomen linnoissa, muun muassa Olavinlinnassa.
Tuli lämmitti lattian alta koko huoneen
Perinteinen korealainen ondol-lämmitys hyödynsi tulisijasta syntyvää lämpöä, joka muuten olisi karannut savun mukana ulos.
Kuumat savukaasut kiemurtelivat lattian alla kulkevia kanavia pitkin ja lämmittivät niiden yläpuolisia kivirakenteita ennen poistumistaan savupiipusta.
Kivet varastoivat lämpöä ja luovuttivat sitä vähitellen huoneeseen, joten lattia pysyi lämpimänä vielä tulen sammuttuakin.
LUE LISÄÄ: Yksi turha lämpöaste voi maksaa 150 euroa – tarkista patterisi nyt
Korealainen keksintö syntyi yli 2 000 vuotta sitten
Korean kansallisen historiainstituutin mukaan ondolin juuret ulottuvat yli kahden vuosituhannen taakse Korean niemimaan pohjoisosiin.
Ensimmäiset järjestelmät lämmittivät vain osaa huoneesta, mutta vuosisatojen kuluessa lämmityskanavia alettiin rakentaa koko lattian alle.
Joseon-dynastian loppupuolella ondol oli levinnyt laajasti eri yhteiskuntaluokkiin ja muuttunut olennaiseksi osaksi korealaista asumista.
Lattialämmitys muutti jopa ihmisten tavan nukkua
Lämmin lattia mullisti korealaisten arkea tavalla, jota tavallinen suomalainen patterilämmittäjä ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Kun kodin lämpimin paikka löytyi jalkojen alta, lattialla alettiin istua, ruokailla ja nukkua, ja korkeat huonekalut saivat vähitellen väistyä matalien pöytien tieltä.
Soulin kansallisen yliopiston historian professori Song Giho kertoo Korean historiainstituutin aineistossa, että ondol vaikutti jopa rakennusten suunnitteluun ja muutti perusteellisesti korealaisten lattialla elämiseen perustuvaa kulttuuria.
Suomessakin lämmitettiin linnoja lattian alta
Lattian alta lämmittäminen ei ollut vain korealainen oivallus, sillä vastaavia ratkaisuja tunnettiin myös muualla maailmassa.
Suomen Rakennusinsinöörien Liiton vuonna 2015 julkaisemassa LVI-historiikissa kerrotaan, että hypokaustiksi kutsuttua lämmitystapaa hyödynnettiin Suomessa esimerkiksi Olavinlinnassa, Hämeen linnassa ja Turun linnassa.
Järjestelmä perustui kuumien savukaasujen johtamiseen rakenteiden alla oleviin tiloihin, mutta suomalaisten linnojen hypokausteja ei pidä sekoittaa korealaiseen ondol-perinteeseen.
Lattialämmityksen juuret ulottuvat vielä kauemmas
Börje Hagnerin kokoaman LVI-historiikin mukaan rakennusten lattioita lämmitettiin savukaasuilla jo noin 3 500 vuotta sitten nykyisen Turkin Anatolian alueella.
Antiikin roomalaiset omaksuivat myöhemmin hypokaustiksi kutsutun tekniikan, jota käytettiin muun muassa kylpylöissä ja varakkaiden rakennuksissa.
Roomalaiset saattoivat johtaa kuumaa ilmaa lattian lisäksi seinärakenteisiin, mikä teki lämmityksestä huomattavasti kehittyneempää kuin pelkkä huoneen keskellä palava nuotio.
Vanha savukanava vaihtui vesiputkeen
Nykyaikaisessa eteläkorealaisessa kerrostaloasunnossa lattian alla ei yleensä kulje enää tulisijan savukaasuja.
Niiden tilalla on lämminvesiputkisto, joka siirtää lämpöä lattiarakenteisiin samaan tapaan kuin suomalaisessa vesikiertoisessa lattialämmityksessä.
Korean kansallisen historiainstituutin mukaan lämminvesikiertoon perustuvat ondol-järjestelmät yleistyivät erityisesti 1970-luvun lopulta lähtien kerrostaloasumisen lisääntyessä.
Lattialämmitys voi saada lämpöpumpun toimimaan tehokkaammin
Lattialämmityksen suuri pinta-ala mahdollistaa tasaisen lämmönjaon ilman yhtä kuumia lämmityspintoja kuin tavallisissa pattereissa.
Brittiläisen Energy Saving Trustin mukaan vesikiertoinen lattialämmitys voi toimia patteriverkostoa matalammalla veden lämpötilalla, mikä parantaa lämpöpumpun tehokkuutta.
Lattialämmitys ei silti automaattisesti säästä energiaa, sillä lopputulos riippuu myös rakennuksen eristyksestä, järjestelmän mitoituksesta ja lämmönlähteestä.
Kylpyhuoneen lämmin lattia voi käydä kalliiksi
Suomalaisessa kodissa lattialämmityksen suurin ongelma voi löytyä kylpyhuoneesta, jossa sähkövastukset pitävät klinkkerilattian lämpimänä vuorokauden ympäri.
Motivan vuoden 2017 oppaan mukaan jatkuvatoimisen sähköisen lattialämmityksen termostaatin uusiminen ja ajastus ovat parhaimmillaan vähentäneet pesutilan lämmitysenergian kulutusta noin 1 000 kilowattituntia vuodessa.
Esimerkin säästö oli jopa puolet kyseisen tilan lämmitysenergiasta, mutta vastaavaa tulosta ei voi luvata jokaiseen kotiin.
Suomalaisessa kylpyhuoneessa elää ikivanha ajatus
Korean historiallinen ondol, roomalainen hypokausti ja suomalainen vesikiertoinen lattialämmitys ovat eri aikakausien ratkaisuja samaan perustavanlaatuiseen ongelmaan.
Niissä kaikissa lämpö tuodaan huoneeseen lattian kautta, vaikka lämmön tuottamiseen ja siirtämiseen käytetty tekniikka on muuttunut vuosituhansien aikana.
Suomen linnojen historiaan liittyy vielä erikoinen yksityiskohta: Hagnerin historiikin mukaan hypokaustityyppistä lämmitystä käytettiin myös 1800-luvulla rakennetuissa kohteissa, joten tekniikka ei kadonnut meiltä antiikin tai keskiajan päättyessä.
Videolla Etelä-Koreassa asuva suomalainen sometähti Lotta Åhman kertoo arjestaan Soulissa:
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Pysyykö yksi patteri pysyy kylmänä muiden lämmetessä – syy voi olla tässä
Taloyhtiö kieltää suihkun kello 22 jälkeen? Kiinteistöliitto kertoo, miksi kielto ei päde
