Näin harvalla suomalaisella on testamentti kunnossa – puoliso voi jäädä perinnöttä

Yli puolet puolison ja lasten kanssa asuvista on harkinnut testamenttia, mutta vain joka kymmenennellä se on ajan tasalla. Uusi laki tuo lisäriskejä.

Iäkäs mies allekirjoittaa asiakirjoja kotinsa olohuoneessa, kun silmälasipäinen nainen seuraa vieressä.

Suomalaiset suunnittelevat jättävänsä omaisuutensa lapsilleen, ja puolison taloudellinen turva voi jäädä huomattavasti heikommalle huomiolle.

S-Pankin tuore kysely paljastaa, että puolison ja lasten kanssa asuvista vain joka kymmenennellä on oman ilmoituksensa mukaan ajan tasalla oleva testamentti.

Samaan aikaan kesäkuussa voimaan tullut lakimuutos tekee aiempien avioliittojen keskeneräisistä osituksista entistä ajankohtaisemman kysymyksen.

Vain joka kymmenennellä testamentti on ajan tasalla

S-Pankin julkaiseman tutkimuksen mukaan 52 prosenttia puolison ja lasten kanssa asuvista on harkinnut testamentin laatimista mutta jättänyt sen tekemättä.

Ajantasainen testamentti on tästä ryhmästä vain 10 prosentilla, ja kuusi prosenttia kertoo aiemmin laaditun asiakirjan tarvitsevan päivittämistä.

Tulokset perustuvat vastaajien omiin arvioihin, joten ne eivät osoita, kuinka moni testamentti olisi juridisesti pätemätön.

LUE LISÄÄ: Näin avopuoliso voi menettää yhteisen kodin – ilman testamenttia perintö voi mennä valtiolle

Lapsille perintö menee lain mukaan – puolison asema yllättää

Puolison ja lasten kanssa asuvista 72 prosenttia suunnittelee jättävänsä lapsilleen koko perintönsä tai osan siitä.

Lapsille perinnön jättäminen ei kuitenkaan yleensä edellytä testamenttia, sillä rintaperilliset ovat Suomen lain mukaan ensisijaisia perillisiä.

Jos vainajalta jää lapsia, aviopuoliso ei tavallisesti peri häntä ilman testamenttia, vaikka leskellä voi olla oikeuksia omaisuuteen osituksen perusteella ja oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin.

Avopuoliso voi jäädä kokonaan ilman perintöä

Avopuolisolla ei Suomessa ole automaattista perintöoikeutta kumppaninsa omaisuuteen, vaikka yhteistä elämää olisi takana vuosikymmeniä.

Jos asunto kuuluu yksin kuolleelle puolisolle, eloon jääneellä avopuolisolla ei myöskään ole aviolesken kaltaista automaattista hallintaoikeutta yhteiseen kotiin.

Suomi.fi:n testamenttiohjeen mukaan avopuolison perintöoikeuden turvaaminen edellyttää testamenttia, vaikka avoleskellä voi tietyissä tilanteissa olla muita lakiin perustuvia oikeuksia.

Erositko yli kymmenen vuotta sitten ilman ositusta?

Kesäkuussa 2026 voimaan tullut avioliittolain muutos asettaa pääsääntöisesti kymmenen vuoden määräajan avio-oikeuden vanhentumiselle lainvoimaisen avioeron jälkeen.

Finlexissä julkaistun lain mukaan vanhentuminen voidaan katkaista esimerkiksi hakemalla pesänjakajaa, ja puolisot voivat myös sopia pidemmästä määräajasta.

Ennen kesäkuuta 2026 päättyneissä avioliitoissa avio-oikeus voi vanhentua uuden säännön perusteella aikaisintaan kesäkuussa 2031, joten yli kymmenen vuotta sitten eronneen oikeudet eivät ole vielä automaattisesti rauenneet.

Lähikuva iäkkään henkilön kädestä, joka lepää polven päällä.

Uusperheen vanha ositus voi sotkea perinnönjaon

S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluiden johtaja Veera Kosonen kehottaa uusperheitä selvittämään, onko aiemman avioliiton ositus tehty.

Tekemätön ositus voi vaikuttaa myöhemmin siihen, miten kuolleen puolison omaisuus selvitetään ja mitä lopulta jää perillisille jaettavaksi.

Kososen mukaan uusperheessä kannattaa huomioida myös omien, yhteisten ja puolison lasten asema, sillä heidän perintöoikeutensa eivät määräydy samalla tavalla.

Vain joka viidennellä suomalaisella on testamentti

S-Pankin kyselyn mukaan hieman useammalla kuin joka viidennellä suomalaisella on testamentti, mutta ajantasaiseksi sen ilmoittaa vain 15 prosenttia.

Kaikista vastaajista 39 prosenttia on harkinnut testamentin laatimista tekemättä sitä, ja seitsemän prosenttia kertoo asiakirjansa tarvitsevan päivittämistä.

Tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar Finland, ja siihen vastasi 1 117 täysi-ikäistä suomalaista heinäkuussa 2026 sekä alle 26-vuotiaiden lisäotoksen osalta lokakuussa.

Edes iäkkäillä testamentti ei aina ole kunnossa

Kyselyssä 70 vuotta täyttäneistä 35 prosenttia ilmoitti testamenttinsa olevan ajan tasalla.

Ikäryhmästä noin joka kymmenes kertoi, että aiemmin laadittu testamentti pitäisi päivittää.

Kososen mukaan testamentti kannattaa tarkistaa merkittävien elämäntilanteen ja lainsäädännön muutosten yhteydessä sekä muutenkin noin kolmen–viiden vuoden välein.

Testamentin todistajaksi ei kelpaa kuka tahansa

Testamentti on pääsääntöisesti tehtävä kirjallisesti, ja sen allekirjoittamisen yhteydessä on oltava yhtä aikaa läsnä kaksi esteetöntä, vähintään 15-vuotiasta todistajaa.

Suomi.fi:n ohjeen mukaan todistajiksi eivät kelpaa esimerkiksi testamentin tekijän aviopuoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset eivätkä testamentin saaja tai tämän tietyt läheiset.

Avopuoliso ei ole lain mukaan automaattisesti esteellinen, mutta hänen käyttämistään todistajana ei suositella.

Lasten lakiosaa ei voi tavallisesti ohittaa testamentilla

Testamentin laatija ei voi vapaasti sivuuttaa rintaperillistensä lakiosaoikeutta.

Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka lapsi tai muu rintaperillinen saisi ilman testamenttia, ja oikeutta on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Testamentilla voidaan silti järjestää esimerkiksi puolison asumista, määrätä omaisuuden hallintaoikeudesta tai sulkea perillisen aviopuolison avio-oikeus perittyyn omaisuuteen.

Kadonnut alkuperäinen testamentti voi mitätöidä vuosien suunnittelun

Testamentin tekeminen ei yksin riitä, sillä myös alkuperäisen asiakirjan säilyminen on tärkeää.

Suomi.fi:n mukaan testamentti oletetaan peruutetuksi, jos alkuperäistä kappaletta ei löydy tekijän kuoleman jälkeen ja jäljellä on vain kopio tai toisen henkilön hallussa oleva allekirjoitettu kappale.

Siksi testamentin olemassaolosta ja säilytyspaikasta kannattaa kertoa luotettaville läheisille, jotta vuosia sitten laadittu asiakirja löytyy silloin, kun sitä tarvitaan.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Avioehto ei jaa omaisuutta eikä määrää perinnöstä – kaksi virhettä, joihin moni edelleen kompastuu

20 vuotta naimisissa, ei euroakaan leskeneläkettä – tämä raja voi ratkaista

Aikuiselle lapselle annettu raha voi muuttua vanhemman velkavankeudeksi – Suomessa 42 prosenttia turvautuu vanhempiinsa

Suosittelemme