Kuvittele, että puhelimeesi saapuu videopuhelu ja ruudulle ilmestyvät Suomen poliisiylijohtajan kasvot.
Soittaja väittää olevansa poliisi ja vaatii sinulta pankkitietoja tai henkilöllisyystodistusta, mutta vastassa saattaakin olla rikollinen.
Poliisin mukaan huijarit ovat käyttäneet jopa poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen kasvoja, ja osassa tapauksista epäillään tekoälyllä tehtyjen väärennösten hyödyntämistä.
Jopa poliisiylijohtajan kasvoja on käytetty huijauksissa
Poliisin 22. heinäkuuta julkaisema varoitus kertoo rikollisista, jotka esiintyvät tunnettuina poliiseina Google Meet -videopuheluissa.
Joissakin tapauksissa huijarit ovat käyttäneet poliisiylijohtaja Koskimäen kasvoja, ja poliisi epäilee osassa huijauksista käytetyn deepfake-teknologiaa eli tekoälyllä muokattua kuvaa tai ääntä.
Suomen poliisi ei soita kansalaisille videopuheluita, joten pelkät tutut kasvot, virkapuku tai poliisin tunnukset eivät tee yhteydenotosta aitoa.
LUE LISÄÄ: Puhelin soi ja soittaja sanoo olevansa pankista – nämä kahdeksan merkkiä paljastavat huijauksen
Traficom varoittaa lisääntyneistä huijauspuheluista
Kyberturvallisuuskeskus kertoo 30. lokakuuta julkaisemassaan viikkokatsauksessa saaneensa viime viikkoina yhä enemmän ilmoituksia puheluista, joissa rikolliset esiintyvät poliiseina tai pankkien työntekijöinä.
Huijarit soittavat nyt myös Google Meet -videopuhelupalvelun kautta tavallisten puheluiden sijaan.
Videoyhteys antaa rikollisille mahdollisuuden näyttää uhrille viranomaiselta vaikuttavat kasvot tai esiintyä pankin työntekijänä, vaikka henkilöllisyys olisi täysin keksitty.
Jos soittaja puhuu turvatilistä, katkaise puhelu
Pankin edustajana esiintyvä huijari saattaa väittää, että tililläsi on havaittu epäilyttävä rahansiirto ja rahat täytyy siirtää välittömästi turvaan.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan pankit tai viranomaiset eivät koskaan kehota siirtämään rahaa niin sanotulle turvatilille.
Jos soittaja vaatii turvatilisiirtoa, katkaise puhelu äläkä siirrä rahaa, vaikka hän esiintyisi pankin työntekijänä tai poliisina.
Huijari voi uhata pidätyksellä tai maasta karkottamisella
Poliisin 23. heinäkuuta julkaiseman varoituksen mukaan Google Meet -huijaukset ovat kohdistuneet erityisesti Suomessa asuviin ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin.
Soittajat ovat voineet syyttää uhria rikoksesta tai maahanmuuttoon liittyvästä ongelmasta ja uhata esimerkiksi pidätyksellä tai maasta karkottamisella.
Pelottelun tarkoituksena on saada uhri tottelemaan rikollista ja luovuttamaan tietoja ennen kuin hän ehtii varmistaa yhteydenoton aitouden.
Henkilöllisyystodistusta voidaan vaatia näytettäväksi kameralle
Poliisin mukaan huijarit ovat käskeneet uhreja näyttämään passin, henkilökortin tai muun henkilöllisyystodistuksen kameralle molemmilta puolilta.
Rikolliset ovat pyytäneet myös maksukorttien tietoja, pankkitietoja ja muita arkaluonteisia henkilötietoja.
Yhteydenotto on syytä lopettaa heti, jos soittaja vaatii tällaisia tietoja, sillä poliisi tai pankki ei pyydä pankki- tai tunnistautumistietoja puhelimitse tai videoyhteydellä.
Google Meet -puhelu voi tulla pelkän yhteystiedon perusteella
Google Meetissä voi tavoittaa käyttäjän tämän puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen avulla, jos sovelluksen asetukset sallivat yhteydenoton.
Siksi rikollisen ei tarvitse tietää uhrista paljonkaan yrittääkseen soittaa tälle videopuhelun.
Poliisi kehottaa Google Meetin käyttäjiä rajoittamaan yhteydenottoja sovelluksen asetuksissa, jolloin tuntemattomien soittajien mahdollisuuksia tavoittaa käyttäjä voidaan vähentää.
Näin estät tuntemattomien Google Meet -puhelut
Googlen oman ohjeen mukaan henkilökohtaisen tilin käyttäjä voi rajoittaa Meet-puhelut yhteystietoihinsa.
Avaa Google Meet -sovellus, siirry asetuksiin, valitse Yleinen ja ota käyttöön asetus Vain kontaktit voivat soittaa minulle tai vastaava englanninkielinen asetus: Only contacts can call me.
Asetus voi kattaa myös Googlen automaattisesti tallentamat muut yhteystiedot, joten se vähentää tuntemattomia yhteydenottoja mutta ei poista kaikkia huijausriskejä.
Verkkohuijauksissa menetettiin 88 miljoonaa euroa
Poliisin huhtikuussa julkaisemien tietojen mukaan viranomaisten tietoon tuli vuonna 2025 yhteensä 10 272 verkkohuijausta, joiden taloudelliset menetykset olivat noin 88 miljoonaa euroa.
Summa koskee useita erilaisia verkkohuijauksia eikä pelkästään videopuheluissa tehtyjä valepoliisihuijauksia.
Finanssiala ry:n raportoima 72,5 miljoonan euron huijaustappio puolestaan perustuu pankkien tietoihin, joten sitä ei voi suoraan rinnastaa poliisin rikosilmoitustilastoon.
Jos annoit pankkitietosi, toimi välittömästi
Jos olet luovuttanut huijarille pankkitunnuksesi tai maksukorttitietosi tai olet siirtänyt rahaa hänen ohjeidensa perusteella, ota heti yhteyttä omaan pankkiisi.
Pyydä pankkia sulkemaan vaarantuneet tunnukset ja selvittämään, voidaanko mahdollinen rahansiirto pysäyttää.
Tee myös rikosilmoitus poliisille, ja halutessasi voit ilmoittaa huijausyrityksestä Kyberturvallisuuskeskukselle, vaikka et olisi menettänyt rahaa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
