Suomen ylioppilaskunnat toimivat lakisääteisten tehtävien lisäksi ponnahduslautoina politiikan byrokraateille. Tässä puolivirallisessa hallintokorkeakoulussa moni suomalainen oppii kokousrutiinit, yhteisöllisen viinanjuonnin sekä paksujen paperipinojen sietämisen.
Kukkona tunkiolla häärivät ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat, joista useimmat pääsevät pitämään puheen yliopiston avajaisissa. Juhlan virallisesta luonteesta huolimatta moni puheenjohtaja pitää tiukkasanaisen linjapuheen jostakin - tai vielä todennäköisemmin Kaikista - koulutuspoliittisista aiheista.
Kun yliopistolaki alkuvuonna uusittiin, tehtiin vain yksi osa isosta uudistuksesta. Käynnissä oleva yliopistouudistus on 90-luvun alkupuoliskolla alkanut prosessi, jonka yksi osa on vuosina 2006–2009 tehty yliopistolain uudistaminen. Siihen liittyvät yliopistohallinnon myllerrykset on toteutettu vauhdilla, mikä on kirvoittanut runsaasti kitkeriä ja kiitollisia kommentteja avajaispuheisiin.
Niiden perusteella vaikutti siltä, että syvälle yliopistojen rakenteisiin käyvän uudistuksen keskeisin kysymys olisi opiskelijoiden eli käytännössä ylioppilaskunta-instituutioiden edustus yliopiston hallintoelimissä. Sen puolustamiseksi on tehty tuhansia työtunteja. Miksi?
Ensinnäkin tunkkainen ja sulkeutunut yliopistohallinto hallintojohtodiktatuureineen ja professoriänkyröineen aiheuttaa monelle opiskelijalle harmaita hiuksia. Ja mikä vielä tärkeämpää: avajaispuheiden perusteella suomalainen yliopisto ei lunasta lupauksiaan!
Opiskelijat käyttävät vuosittain miljoonia euroja olojensa parantamiseen. Erityistä huomiota saivat opetuksen ja ohjauksen alennustila sekä laajamittaiset mielenterveysongelmat. Tutkimusten ja selvitysten valossa niiden välillä vaikuttaisi olevan jokin yhteys. Yhteisöllisyys kaikuu edelleen juhlapuheissa, mutta saapa nähdä mitä ehtii tapahtua ennen kuin alkaa tapahtua.
Ja muuten: ylioppilaskuntien terveiset ovat poikkeuksetta yliopistojen avajaisten parasta antia. Ne ovat asiapitoisimpia ja hakkaavat retoriikallaan sekä esitystavallaan rehtorit ja vierailevat tähdet mennen tullen.
Silti jotain puuttuu.
Kun opetus on suossa, opiskelijat tulevat hulluiksi ja amatööritaloustieteilijöiden puolivillaiset mantrat täyttävät joka niemen ja notkon, mitä yliopistot tekevät?
Hallintouudistuksen.
Kirjoitettaessa soi Feliz Navidad (soi onneksi vain päässä)
