Sain kesällä oivan mahdollisuuden vertailla eri maiden keikkayleisöjen käyttäytymistä. Piipahdin niin Zürichissä kuin Oslossakin katsomassa Pomon kiertuetta. Varsinainen jättipottien isä ja äiti osui Helsinkiin, kun Springsteen rokkasi eeppiset 4h 37min ja räjäytti stadionin. Keikoilla musiikillista variaatiota piisasi ja sama koski yleisön käytöstä.
Suomalainen konserttiyleisö vei voiton sekä positiivisissa että negatiivisissa sarjoissa. On aivan huikea nähdä, miten Olympiastadion rokkasi ja osallistui hyperaktiivisesti Pomon Euroopan kiertueen päätöksen tunnelmiin. Meitä on syytetty monesti vaisuiksi, mutta ainakin 31.7 perusteella olemme nousseet erittäin kypsäksi konserttikansaksi.
Zürichissä en nähnyt 3h 31min kestäneen keikan aikana yhtään kännistä katsojaa. Oslossa huomasin 3h 45min aikana itse kaksi - mukana ollut kaverini vielä kolmannen - mutta nuo ördääjät tyytyivät pysymään hieman sivummalla, ei ärsyttävää häiriökäyttäytymistä. Stadissa hulppean keikan aikana känniääliötä näkyikin sitten enemmän. Tosin täytyy samaan hengenvetoon sanoa, että mitään kännisiä massoja ei täälläkään ollut liikkeellä. Sen verran kuitenkin, että se pisti ilkeästi silmään.
Pienen keikkaterästyksen ottaminen kuuluu aina asiaan. Sillä on kuitenkin rajansa. Stadissa puolen tunnin kohdalla 5 henkisen seurueemme eteen parkkeerasi pariskunta, joka oli tullut jostain Alatölviön takametsistä katsomaan Prucea. Pariskunnan kauniimpi osapuoli, Suomi-neito reippaassa lihassa, oli ihan järkyttävässä kännissä ja luuli ilmeisesti olevansa Popedan keikalla Tuurin Miljoona-rokissa. Tämä karjakko heilui ja hoippui, meinasi toistuvasti kaatua, töni muita katsojia, kirkui kuin olisi sikaa tapettu, huuteli Suomi, Suomi -kannatushuutoja?! ja kaikkea muuta ihan helvetin kivaa ja empaattista. Ukkeli oli hieman paremmassa kunnossa, mutta iso karju tökki jatkuvasti muita kyynärpäillä, kun Prucesta piti saada noin 250 valokuvaa. (Saatanan juntit!)
No, toki emme suosiolla tyytyneet kohtaloomme, vaan yritimme erilaisin strategioin saada näitä ääliöitä suksimaan sinne itseensä. Heidän saapuessa, ilmoitin melko kohteliaasti "että siihen te ette parkkeeraa, sillä olemme varanneet mestaa yli tunnin". Harmikseni uskoin Alatölviöläisen kännihaahkan hapuilevaan selitykseen, että he viipyvät edessämme vain hetken. Kun tyypit sitten sekoilivat edessämme, myös muut katsojat huomauttelivat heitä toistuvasti - siis muutkin kuin meidän seurueen mimmit, joiden edessä känninen eukko kekkuloi.
Yritykset saada kaksikkoa hieman rauhoittumaan sivistyneellä keskustelulla osoittautuivat tehottomiksi. Myös turvamiehet kävivät katsomassa karjakon kondista, mutta antoivat eukon jäädä eteemme pörräämään. Ukko taas oli niin pirun iso salihousuissaan, ettei mihinkään puolinelsoneihin kannattanut ryhtyä - tai olisi toki voinut, mutta nenäänlyöntikilpailussa olisi tullut varmasti lähtö Stadikalta itsellekin.
Onneksi keikka oli niin intensiivinen, että pian nämä kaksi unohtuivat lähes kokonaan. Välillä annettiin heille selästä vauhtia takaisin omalle paikalleen, mutta muutoin päädyimme ottamaan homman huumorilla. Känninen ukkelikin alkoi selvitä maratonkeikan jatkuessa ja piti karjakkonsa kurissa. Pienet piikit, kuten "eikös tänne ollut eläinten tuonti kielletty", saivat reippaan punan nousemaan äijän poskille. Lopulta myös karjakko rauhoittui ja alkoi laskuhumalassa näyttää melkein säälittävältä - ainakin lopetti siantappamiskirkumisen.
Keikan jälkeisenä päivänä kuulin useita samankaltaisia stooreja tutuilta ja kavereilta. Mikähän helvetti siinä on, että jostain mörön pyllystä saakka viitsii tulla Stadiin keikalle niin lärveissä, ettei taatusti muista tapahtumasta mitään - tosin ihan samoja urpoja löytyy myös kehä kolmosen sisältä. Varmaan ne 250 valokuvaa vähän lämmittävät, mutta sen luulisi olevan aika laiha lohtu. Myös kykenemättömyys järkevään keskusteluun tai muiden keikkarauhan huomioiminen ovat känniääliöille ihan vierasta maaperää.
En oikein tiedä, pitääkö noille tyypeille olla vihainen vai sääliä heitä. He missasivat jotain aivan uniikkia, eivätkä luojan kiitos onnistuneet pilaamaan meidänkään keikkaa. Erittäin kuumottavia tyyppejä joka tapauksessa.
Kaikkiaan suomalainen yleisö on kuitenkin noussut ihan uudelle ja huikealle tasolle. Se on komeaa. Näiden kännisten karjakkojen ja sikaniskojen suhteen olemme kuitenkin vielä ripauksen muuta Eurooppaa perässä.
Suosituksena tarjoan kesän viime metreille Southside Johnnyn hienon ja karhean klassikon - tämä jäppinen soitti keskiviikkona hienon keikan Tavastialla.
Kirjoitettaessa soi Southside Johnny - Walk Away Renee
8 kommenttia
Anonyymi
6.8.2012 17:40
Se on se päihdekulttuurin ero.
Toki suurin osa on kaikkialla selvinpäin tai lähes selvinpäin. Suomessa se vähemmistö on örvelökännissä ja keski-euroopassa se on pilvessä.
Eikä tämän vähemmistön käytös helpolla muutu. Kolleegasi tanskasta kommentoi juuri ylelle, että "suurin on tanskalaisten kannabiksen käytöstä on satunnaista viihdekäyttöä, jolla ei ole negatiivista vaikutusta sosiaalisesti tai psykologisesti."
Oli aine mikä tahansa niin käyttäjä on se joka kärsii. Viinan kanssa kärsii käyttäjän lisäksi kaikki jotka ovat lähellä
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.8.2012 07:15
Edellinen Brucen keikka olympiastadionillamme oli puuduttavuudessaan omaa luokkaansa. Väkinäistä yleisön kosiskelua ja soundit melko heikot. Kidutuksen kruunasi stadionin puupenkit ja pieni jalkatila. Päätin että ei enää koskaan pomon keikalle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.8.2012 07:25
Aikamoista "karjakon" tekstiä oli myös tämä Salasuon teksti. Karjakon työ on aina ollut arvokasta. Onko päihdetutkija jotenkin parempi ihminen sitten? Omasta mielestä taitaa olla.
Niin, enkä puolustele kenenkään IHMISEN häiriökäyttäytymistä nyt.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.8.2012 10:01
Juu - se ammattihan on tässä jutun ydin. Mikäli kielikuvat ovat edelliselle kommentoijale vieraita, suosittelen Aku Ankassa pitäytymistä. Yhdyn täysin Salasuo pointsiin. Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin häiriköivät känniääliöt hyvällä keikalla. Itse en ollut paikkalla, mutta musiikkia seuraavana ja lehtiä lukevana tiedän, että tollanen keikka Suomessa jää historiaan ison kirjaimin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.8.2012 11:25
No hyvä ettei sentään teidän seurueenne keikkanautinto mennyt pilalle edessänne örveltäneen pariskunnan vuoksi. Siel oli sit naatiskeltu vähän liikaa sisäistä sosiaalistavaa relaxsanttia.
Se on kyllä tyhmää vetää kaatokännit jossain keikalla!! Mä ihmettelin tota samaa yks kerta vuosia sitten jossain pienemmällä areenalla, olisko ollu joku Finlandiatalo tms. kun yks daami oli kyllä niin pelti kiinni ja oli oikein varannut paikan vielä ensimmäisestä rivistä, että näkee ja kuulee kunnolla. Siellä se reppana sitten oli puolinukuksissa ja tuskin muistaa missään konsertissa edes olleensakaan.
Mua ei ainakaan kukaan voinut lauantaina syyttää häiriköinnistä. Musiikkiin keskittyminen oli 110 %:n luokkaa. Istuin kuin puujumala baarijakkaralla heti miksaajan alueen takana. Ihmettelin kyllä hieman Happisten vaisua esiintymistä ja musiikin hiljaista volyymia. Tai sit ne oli vaan yliväsyneitä ja kyllästyneitä siihen duuniinsa. Oli vähän sellaista läpisoittamisen makua. Soitteli ne kuitenkin about kaksi tuntia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.8.2012 11:51
Harmillista ettei koulutettu urbaani keskiluokka saanut aivan rauhassa nauttia biiseistä, jotka kertovat idealisoituja tarinoita pienen ja keskisuuren amerikkalaisen arkisesta kamppailusta, kun pienet ja keskisuuret suomalaiset tunkivat pakenemaan arkeaan samaan mestaan. Olisivatpa suomalaiset juntit kuin Pomon tarinoiden jalot duunarimiehet ja -naiset. Mutta nämä meidän juntit ovatkin maalaisia, eikä sivistys täällä ole vielä levinnyt suurten kaupunkien ulkopuolelle. Eiköhän ne kehä III:n sisäpuoliset urpotkin keikalla olleet jotain junantuomia. Kansa täällä on kovin juoppoa. Eläimiä suorastaan. Eikö niiden tuominen keikalle tosiaan ole kiellettyä!?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
10.8.2012 12:05
Tän sivuston nimi taitaa olla City - ei Juupajoki tai Alatölviö. Känniääliöt on juntteja, on ne sitten landelta tai stadista. Ymmärrän oikein hyvin Mikon harmituksen, kun menee katsomaan suosikkiartistiaan ja jotain jurrisia sekoilee eläimellisesti möykäten. Siinä ei ole koulutuksella paljon tekemistä, vaan känniääliöt häiritsevät tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Kyseisellä keikalla myös itseäni, vaikka ihan keskikoulu pohjalta olin liikkeellä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.8.2012 10:37
Mä kävin eilen kattoo Madonnan keikan. Kattelin siinä sivussa kans tuota alkoholihommelia. Lähiympäristössä ei ketään humalaisia (muuta kuin ehkä syntymähumalassa olevia). Mut sit kun katselin sinne alas kentälle, niin johan alkoi löytyä. Ensin kaksi tukevassa humalassa olevaa herrahenkilöä esittteli siellä tanssikuvioitaan ja ihana samalla tavalla löytyi humalaisia naisia. Mut sitä mä ihmettelin kans, et miten paljon siel oli lapsia ja hyvinkin pieniä lapsia siihen aikaan yöstä.
Se Madonnan viimeisin levy on tosi huono. Hyviä biisejä vain kaksi Masterpiece ja Girl gone wild. Kansa oli aika vaisusti Madonnan keikalla, paitsi silloin kun ne esitti sen Like a prayer, se on kyl tosi hieno, iso kuoro mukana, niin silloin koko stadikka heräsi taputtamaan ja jammailemaan.
Kokonaisuutena hieno elämys ja kokemus. Kaunis, kirkas ilta, hieno auringonlasku. Yhteisöllinen kokemus. Kyllä ton avulla jaksaa syksyllä monta räntäsateista ja pimeää päivää :)
En varmaan ole stadikalla käynytkään viimeksi kuin joskus 90-luvulla. Oliskohan ollu joku Michael Jacksonin History Tour-konsertti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin