Läntinen näköharha ja Ukrainan kriisi

Venäjän toiminta Ukrainassa on kansainvälisen oikeuden vastaista ja tuomittavaa. Venäjän toimintaa ei tule missään tapauksessa hyväksyä, mutta Venäjän toimintaa täytyy pystyä ymmärtämään. Jos emme ymmärrä Ukrainan konfliktin syitä, Venäjän sisäisiä valtarakenteita ja taustalla vaikuttavia tarkoitusperiä, emme pysty esittämään ratkaisuja, jotka rauhoittaisivat tilanteen. Jos katsomme Venäjän toimia omien linssiemme läpi, katsomme harhaan. Tämä johtaa siihen, että toimenpiteemme eivät tuo toivottua lopputulosta ja pahimmillaan vain pahentavat tilannetta Ukrainassa. Venäjän toiminta on ollut ja on edelleen hyvin ennakoimatonta. Sen vuoksi sitä on vaikeaa myös ymmärtää läntisestä näkökulmasta. Juuri siksi tarvitsemme syvempää Venäjä-analyysia kuin mitä tähän asti on julkisuudessa esitetty.

Jokaisen toimenpiteen ja jokaisen lausunnon tulee lähteä siitä, miten ne estävät tilanteen yhä pahemman kärjistymisen. Olemme yhden laukauksen päässä pahimmasta konfliktista sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Tämä tulee pitää mielessä, kun pyrimme ratkaisemaan konfliktin.

Parasta, mitä kukaan voi tässä vaiheessa tehdä, on tarjota Venäjälle sellaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka turvaavat Venäjän geopoliittisen ja sotilastukikohtiin liittyvän intressin Krimin niemimaalla. Venäjälle on tarjottava venäläisten silmissä kunniakas perääntymistie, joka antaa Venäjälle taloudellisesti ja poliittisesti enemmän kuin Ukrainan epävakaan tilanteen ylläpitäminen. Jos Venäjä joutuu tilanteeseen, jossa se näyttäytyy kansainvälisen yhteisön silmissä nurkkaan ajetulta viholliselta, se toimii myös kuin nurkkaan ajettu vihollinen. Tästä jo Sun Tzu on varoittanut. Siksi kunniakkaan pakotien neuvotteleminen on nyt kaikki kaikessa.

Ukrainassa ei nähdä rauhaa ja vakaata yhteiskunnallista tilannetta ennen kuin koko EU pystyy yhtenäisenä toimijana luomaan kestävän dialogin mallin Venäjän kanssa. Pidän hyvänä ensiaskeleena liittokansleri Angela Merkelin ehdotusta ”kontaktiryhmän” perustamisesta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n alaisuuteen. Kannatan myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) sekä EU-Venäjä -huippukokouksen kutsumista koolle, kuten vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg on esittänyt.

Kun tilanne on saatu rauhoittumaan, EU:n tulee tehdä kaikkensa tiivistääkseen yhteistyötä Venäjän kanssa yhtenäisenä 28 maan liittona, ei 28 erilaisena maana. EU:n tulee keskittyä yhteisen dialogin ja keskinäisen riippuvuus- ja yhteistyösuhteen rakentamiseen niin, että Ukrainan konfliktin kaltaisen tilanteen mahdollisuus olisi tulevaisuudessa yhtä epätodennäköistä kuin Saksan ja Ranskan välinen sotilaallinen konflikti.

Kirjoitan seuraavaan blogiini oman käsitykseni siitä, miksi Venäjä toimii, kuten se toimii. Toivon keskustelua aiheesta kommenttiosioon.

Kirjoitettaessa soi Rage Against The Machine: Know Your Enemy