Entisen pääministeri Matti Vanhasen isä Tatu Vanhanen tuli tunnetuksi tutkimuksistaan, joissa kansakuntien kehitystä ja bruttokansatuotteen vaihteluita selitetään älykkyysosamäärällä. Mitä korkeampi on kansakunnan älykkyys, sitä korkeampi on bruttokansantuote. Tutkimustulokset nostivat hirvittävän haloon, koska Suomen virallinen konsensus-mielipide on, että kansakuntien välillä ei ole eikä saa olla eroja älykkyydessä. Vanhanen ja Lynn sanoivat ääneen asian, jota ei saa sanoa eikä edes tutkia.
Kaikkia tutkimuksia voi ja pitääkin kritisoida, mutta tieteellisin perustein. Esimerkiksi älykkyystestit ovat yllättävän kulttuurisidonnaisia ja osa Vanhasen aineistosta oli tilastotieteellisesti puutteellista. Vanhasen ja Lynnin tulokset kyllä korreloivat positiivisesti PISA-tutkimusten kanssa - mitä korkeampi on kansakunnan älykkyysosamäärä, sitä parempi menestys PISA-tutkimuksessa.
Mihin johtaa ajattelu, jossa asiaa ei saa tutkia, koska tulos voi olla ristiriidassa konsensus-mielipiteen kanssa? Jos kansakuntien välillä on eroja älykkyydessä ja jos niillä voi selittää jotakin, se auttaa meitä ymmärtämään ihmiskuntaa paremmin. Muuten etsimme selityksiä muuttujista, jotka todellisuudessa eivät selitä eroista paljonkaan. Keskitymme hyväksttyihin syihin, joista suosituimpia on valkoisen keski-ikäisen miehen syyllisyys kaikkeen maailman pahaan.
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen piti väitteitä Afrikan matalasta älykkyysosamäärästä panetteluna ja katsoi niiden ylittävän rikostutkinnan kynnyksen. Väärien tulosten kritiikki ei kohdistunut tutkimusmenetelmiin, analyysiin tai aineistoon. Tutkimuksen tulos vain oli väärä.
Jos tulos ei sovi ennakkokäsityksiin, voi joko muuttaa käsityksiään tai kieltää tulos. Tuloksen kiistäminen poliittisen korrektiuden nimissä jähmettää kehityksen. Darwin viivytteli evoluutioteoriansa julkaisua parikymmentä vuotta uskonnollisen vaimonsa ja ympäröivän yhteiskunnan reaktioiden vuoksi. Katolisen kirkon ylläpitämä maakeskeinen maailmankuva johti Kopernikuksen ja Galilein tutkimusten leimaamiseen harhaopeiksi ja niiden julkaisun kieltämiseen. Maakeskeisyys ja luomisoppi olivat samanlaisia konsensus-mielipiteitä kuin kansakuntien henkisten kykyjen samankaltaisuus.
Evoluutioteorialle ja aurinkokeskeiselle maailmankuvalle on huomattavasti enemmän ja luotettavampaa todistusaineistoa kuin kansakuntien henkisille eroille. Ilmiö on kuitenkin sama: konsensuksen kannattajat eivät kritisoi tutkimuksen menetelmiä, vaan tulosta. Tulos on väärä, koska se sisältää uutta tietoa. Pelottavaa.
Merkittävä kysymys konsensus-kansalle kuuluu: miksi älykkyydessä ei voisi olla eroja kansakuntien välillä? En sano, että niitä välttämättä on - vaikka aineisto viittaa siihen - mutta miksi niitä ei voisi olla? Miksi ei ole vaikeaa myöntää eroja vaikkapa ihmisten keskimääräisessä pituudessa tai tunnustaa kenialaisten pitkänmatkan juoksijoiden jalkojen erinomaista rakennetta juoksuun? Fyysiset erot voidaan myöntää (vaikea niitä on kiistääkään), mutta jostain käsittämättömästä konsensus-ideologiasta johtuen kansojen välillä ei saa olla henkisiä eroja. Miksi ei?
12 kommenttia
WilleWau
17.8.2010 09:33
Tuota juttua olisi varmasti hyvä kysyä tuolta Puumalaiselta. Samalla voisit varmistaa, että eihän myytti mustien miesten kovemmasta mieskunnosta pidä paikkaansa... Mittatuloksista vihjaisemattakaan...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2010 10:58
Esimerkiksi kärsitty nälänhätä vaikuttaa aivojen kehitykseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2010 11:03
No eihän sitä herranjumala tuommoista muurahaispesää pidä mennä sohimaan, johan sitä vaikka voitaisiin leimata rasistiksi.
Mutta joo, vaikeaa testata kun, niin kuin mainitsitkin, ÄO-testit ovat nimenomaan kulttuurisidonnaisia. Pitäisi löytää ensin se ns. yleispätevä testi, joka ei erottele Afrikan savanneilla tamppaavia Nykin urbaaniviidakon asukeista. Ja ennen kuin tämä testi kehitetään, voidaan aina väittää että älykkyyserot johtuvat testin puutteellisuudesta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2010 12:02
"Mutta Vanhasen ja Lynnin tulokset korreloivat PISA-tutkimusten kanssa - mitä korkeampi on kansakunnan älykkyysosamäärä, sitä parempi menestys PISA-tutkimuksessa."
Tietenkin se menee noin. Mietihän vähän. Koulumenestyksellä ei voi kuitenkaan millään tavoin perustella geneettistä älykkyyttä. Kasvuympäristöstä ja yhteiskunnasta se toki kertoo.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Aapo Puskala
17.8.2010 12:41
Kasvuympäristö ja yhteiskunta kyllä vaikuttavat PISA-tuloksiin. Se ei tarkoita, etteivätkö muut tekijät vaikuttaisi.
Vanhasen oma argumentti tähän on, että kansakunnan älykkyys vaikuttaa yhteiskuntaan paljon enemmän kuin yhteiskunta älykkyyteen. Toisn sanoen yhteiskunta on seurausta kansakunnan älykkyydestä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Aapo Puskala
17.8.2010 12:44
"Koulumenestyksellä ei voi kuitenkaan millään tavoin perustella geneettistä älykkyyttä."
Kyllä muuten voi. Kuinka muuten selität, että samassa kulttuurissa ja samanlaisissa ympäristöissä eläneiden koulumeestys korreloi positiivisesti älykkyystestien tulosten kanssa? Koulumenestys toki riippuu muistakin asioista, mutta se ei poista älykkyyden vaikutusta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2010 17:23
Vanha juttu. Täällä on rotujen välisestä älykkyydestä sanottu olennainen:
http://realismi.blogspot.com/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.8.2010 17:46
Lapsuuden kasvuolot vaikuttavat paljon älykkyyteen. Nälänhätä on tietenkin sellainen tekijä, joka laskee kansakunnan älykkyyttä.
Suomessa ylempien luokkien hyvin henkisesti ja ruumiillisesti ravitut lapset saavuttavat yleensä älynsä maksimin, eli heidän älyänsä voidaan verrata keskenään, esim. yliopiston sisäänpääsykokeissa. Suomalaisen lääkärin lapsen älyä ei voi suoraan verrata afrikkalaisen teiniäidin nälkiintyneen kouluja käymättömän lapsen älyyn.
Mutta sen kun menee maalle ja testaa mitä maanviljelijän lapsi ajattelee ravintoloitsijan lapsesta, joka tulee fredalta. Kaupunkilaiskakara ei pärjää lypsyssä ja maalaiskakara ei selviä kaupungissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
17.8.2010 18:16
No siis kansakunnan älykkyyden vajetta ei voi kiistää ympäristöissä joissa kaikki on päin persettä. Tai toki voi, mutta todisteet siitä ovat ympärillä selvästi esillä. Fiksun kansakunnan hommat kun eivät mene järjestäen perseelleen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.8.2010 02:05
Taitaa suurimmalla osalla kommentoijista mennä ohi tämän jutun olennaisin asia. Ja se ei taida liittyä mitenkään afrikkalaisiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
19.8.2010 00:58
^ Vastaus on yksinkertainen. Jotta kukkahattutätien lässytykseltä päästäisiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
6.9.2010 23:54
"Darwin viivytteli evoluutioteoriansa julkaisua parikymmentä vuotta uskonnollisen vaimonsa ja ympäröivän yhteiskunnan reaktioiden vuoksi."
Vastaa kommenttiinToisaalta hän käytti tämän ajan tutkimuksiin, joissa selvitti evoluution toimintamekanismeja. Darwin halusi varmistua teoriansa paikkansapitävyydestä ja kerätä kiistattoman todistusaineiston. Tässä tapauksessa ympäristön paine, kohdatessaan uutteran ja älykkään ihmisen, jolla oli käytössään tarpeeksi taloudellisia resursseja, edisti tiedettä.
Vastaa kommenttiin