Prinsessa Madeleine oli varmaan yllättynyt, kun hänelle selvisi, että hänen tuleva prinssinsä (joka oli muuten kuninkaan suosiossa!) oli käynyt hiihtoreissulla muutakin kuin hiihtämässä. Madeleine ei ollut tainnut nähdä Brokeback Mountainia. Tosin siinä oli kyseessä kalareissu, mutta sama tieto olisi löytynyt myös kaikilta niiltä suomalaisilta hiihtoleskiltä, jotka odottavat keväisin siippojaan takaisin firman Lapin-matkalta.
Vieraissa käyminen esitetään yleensä negatiivisessa valossa. Muilla elämänalueilla kuin parisuhteissa (joskus sielläkin) se on myös kurittomuuden ja kapinallisuuden teko. Tästä samasta kurittomuudesta ja kapinallisuudesta on kyse (ehkä aiemminkin mainitsemassani) jakolinjassa, joka kulkee Teatterikorkeakoulun ja esim. lääkiksen välissä. (Ensin mainitussa opiskelijat ovat vanhempiensa tahdosta huolimatta, jälkimmäisessä sen vuoksi. Ja tämä siis koskee vain niitä, joilla on opiskelualaansa ristiriitaiset suhteet ylipäätään.)
Silloin tällöin käy niin, että opiskelijalla on yhtä aikaa kaksi eri alojen opiskelupaikkaa tai jopa tutkintoa. Mitä enemmän opiskelu putkiutuu, sitä ihannoidummaksi, tavoitellummaksi ja pakollisemmaksi poikkeusten tekeminen tulee. Poikkeuksen tehnyt opiskelija on kapinallinen ja siksi kuumaa tavaraa elinkeinoelämälle, välttämätön lisä työvoimatarjontaan, mutta mikä pahinta – hän käy vieraissa!
2000-luvulla vieraissa käyminen on alkanut yleistyä myös työelämässä. Ihmisiä palkataan ties minkälaisiin johtajanpesteihin millä sattuu papereilla, ihan kuin joskus 60-70-luvuilla. Ylioppilaslehti ei suotta julkaise Graduratsiaa, joka paljastaa, millä opinnoilla ja opintomenestyksellä tätä maata oikein johdetaan.
Aivan erityisesti vieraissa käyminen on kuitenkin räjähtänyt käsiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Aikamme oudoin ilmiö eivät ole bb-julkkikset vaan eläköityneet liikemiehet, jotka marssivat päivälehtien etusivuille avautumaan asioista, joista he ymmärtävät… No, juuri niin paljon kuin sillä taustalla voi odottaakin. Tuorein esimerkki löytyy tuosta alta. Kirjoituksessa mainittua vankeinhoitoa ja terveydenhuoltoa en erityisemmin tunne, mutta enpä toisaalta kirjoitakaan niistä asiantuntijana. Olisiko valelääkärien ja -opettajien lisäksi olemassa vale-asiantuntijoita?
3 kommenttia
Anonyymi
30.12.2010 12:48
eipä näitä tule paljon luettua mutta vissiin kannattaisi sillä valeasiantuntija oli parasta pitkään aikaan ja nimenomaan siksi kun se on niin totta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
cerisita
3.1.2011 10:32
Gustav von Hertzen kirjoittaa: "Kansa ja sen edustajat eivät ole vielä kypsyneet pitämään veronmaksajien kustantamia palveluja tavanomaisena liiketoimintana. Julkisen byrokratian hoitamat laitokset tuntuvat tutuilta ja turvallisilta."
Tässä on taas kerran käytetty retoriikkaa, jossa eri mieltä olevat leimataan kypsymättömiksi ja pelkkien tunteiden varassa päätöksensä tekeviksi. Varmaan sellaisiakin tapauksia voi joskus tulla vastaan, joissa tällaisen retoriikan käyttöön voi löytyä perusteita (siis jos vastapuolen argumentit oikeasti on täysin lapsellisia ja ylitunteellisia), mutta silloinkin on huomattavasti tyylikkäämpää osoittaa vastapuolen käsitysten puutteellisuus perustelemalla omat pointit fiksummin.
"Osaamisemme avaa lupaavia palveluviennin mahdollisuuksia. Tuotekehitys vaatii kuitenkin kotimaisia markkinarakoja, joiden varassa tuotteet voidaan hioa vientikelpoisiksi. Nokiankin maailmanura urkeni vasta kun silloinen Posti- ja lennätinlaitos teki kotimarkkinoilla tilaa yrityksen tuotteille."
Niin, eli testataan vientituotteiksi suunniteltuja puolivillaisia peruskoulutus-, vankeinhoito- ja terveys"innovaatioita" suomalaisilla, ja sitten muutaman vuosikymmenen päästä viedään yrityksen ja erehdyksen myötä hioutunut valmis tuote maailmalle? Vaikka muuten yrittäjyyttä koko sydämestäni kannatan, niin jokainen kuitenkin varmaan ymmärtää millaisia seurauksia erehdyksillä voi olla näillä aloilla.
Vaikka siis suhtaudunkin von Herzenin ulkoistamispuheisiin erittäin kriittisesti, en kuitenkaan ole ihan samaa mieltä Jussin kanssa von Herzenin valeasiantuntijuudesta. Tai siis, niin no valeasiantuntijuudesta kyllä siinä mielessä, että tuskin von Herzen tosiaan kovin hyvin tietää, mistä puhuu. Silti, mielestäni on hyvä, että yhteiskunnalliseen keskusteluun saavat ja uskaltavat osallistua myös ne, joilla ei välttämättä ole ko. asiasta sitä kaikkein syvällisintä tuntemusta. Jos asioista saavat puhua vain kunkin jutun ekspertit, keskustelu muuttuu kovin elitistiseksi, epädemokraattiseksi ja pitemmän päälle tod.näk. myös ymmärtämättömäksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
4.1.2011 13:38
Niin, mutta keskusteluun osallistuminen on eri asia kuin julkaistu "asiantuntija"puheenvuoro HS:n vieraskynässä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin