Ne ovat pinnassa, kun puhutaan lahjakkaista oppilaista. Kukaan ei saa tehdä eikä sanoa mitään aiheesta, koska on joko katkera epäonnistuja ja tasapäistäjä, eriarvoisuutta rakastava elitisti tai suorituskeskeinen agilityäiti/-isä.
Ikään kuin lahjakkaat koululaiset eivät itse ymmärtäisi harmistua ja tylsistyä siitä, etteivät saa haastavaa tekemistä. Mitä tekemistä sinä keksit koulussa, kun olit tehnyt kaikki tehtävät, lisätehtävät ja seuraavan vuoden harjoituskirjan? Kaikkien kohdalle ei osu loputtoman kärsivällistä ja tarkkasilmäistä opettajaa.
Pitäisi olla itsestäänselvyys, että jokaisesta huolehditaan eikä kaveria jätetä. En ole ennen ymmärtänyt, miksi se estäisi kunnianhimoisen etenemisen niiltä, jotka siihen pystyvät. Elitisti-agility-henkiset ovat kuitenkin osittain oikeassa: urheilussa ja musiikissa saa olla hyvä mutta ajattelussa ei. Emme osaa suhtautua järkevästi vaihteleviin älynlahjoihin tai luovaan ajatteluun. Monen selviytymisstrategia on lyödä omat ja kaverin jarrut pohjaan.
Olen myös huomannut, että samaan tapaan kuin ainoastaan NATO-jäsenyyden kannattajat haluavat "lisää keskustelua" asiasta, myös lahjakkaista oppilaista ja heidän oikeuksistaan puhuvat innokkaimmin ne, jotka haluavat omille (lahjakkaiksi olettamilleen) lapsille parasta mitä rahalla saa. Tämä saastuttaa järkevän keskustelun.
Ihmeen vähän näkee puhetta siitä, että valtaosalle E:n ja L:n ylioppilaista (kuitenkin sentään 10% ikäluokasta) peruskoulun oppimäärä on ainakin osittain täyttä pelleilyä. Luovaa joutilaisuutta?
7 kommenttia
Anonyymi
17.11.2009 16:24
Olen pahoillani, mutta ennen muinoin ällän paperit sai aivan liian helposti. Toivottavasti tuo e toi jotain hajaumaa. Enkä voi nyt kokemuspohjaisesti kehaista suomalaisen korkeakoulutuksenkaan olevan mitään kovin vaativaa. Yliopistojen kielikoulutuksesta en viitsi edes aloittaa. Siellä sitä hania ja honia tankataan yhä!
Vastaa kommenttiinEn ole erityislahjakas (mitä se tarkoittaakaan), superälykäs tai edes koulussa ollut erityisen ahkera. Oikeastaan en ole hyvä missään, pikemminkin jossain asioissa huono.
Onko Suomessa rima liian alhaalla?
Vastaa kommenttiin
Jussi Rauvola
17.11.2009 16:36
Jatkaen edellisen blogimerkinnän kommenteista...
Älykkyyden periytymisestä olisi mukava keskustella enemmänkin. En tiedä uskaltaako kukaan väittää, että sitä ei tapahtuisi ollenkaan, mutta kertooko ammatinvalinta tai tilinauha älykkyydestä?
Mitä pitäisi olla mieltä siitä, että monet superlahjakkuudet syntyvät epätodennäköisiin oloihin? Siis jos ajatellaan, että yhteiskunnallisen aseman (esim. vanhempien koulutustausta) ja älykkyyden välillä olisi joku yhteys.
Tiedämme lehtien henkilökuvista, että moni upporikas self-made-man on kärsinyt oppimisvaikeuksista. Tässä on jo kaksi rajoittavaa määritettä: 1) oppimisvaikeus ei ole älyn puutetta, vaikka lahjakkuuden lajeista osa saattaa esiintyä yhdessä, osa taas erikseen
2) self-made-man on mies, sillä poikia ja nuoria miehiä palkitaan ja kannustetaan toisenlaisesta lahjakkuudesta kuin naisia.
Toisaalta kielellisesti ja loogis-matemaattisesti hyvinkin lahjakas ihminen voi olla interpersoonallisesti kyvytön (kokemusta on), ja eri tavoin lahjakkaat oppivat helposti, että ei tarvitse työskennellä menestyäkseen. Siitä yllä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
17.11.2009 17:32
[LAINAUS]Mitä tekemistä sinä keksit koulussa, kun olit tehnyt kaikki tehtävät, lisätehtävät ja seuraavan vuoden harjoituskirjan?[/LAINAUS]
Ensimmäisessä oppilaitoksessa keksin Internetissä roikkumisen. Toisessa sekään ei ollut mahdollista, joten lopetin opiskelut.
Suomalainen koulutusjärjestelmä, jossa edetään vajakimman oppilaan mukaisesti ei todellakaan toimi. Turhautuneista opiskelijoista tulee vain turhautuneita työntekijöitä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.11.2009 13:47
Kun tyhmemmät vielä pakersivat tehtävän kaksi parissa, minä palautin koko tunnin tehtävät ja vielä kotiläksytkin. Kehujen sijaan sain lisätehtäviä. Koin sen epäreiluksi: jos on hyvä, joutuu tekemään enemmän töitä. Tulos: opin sluibaamaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.11.2009 19:02
Ehkä ne muut olivat vaan fiksumpia kuin sinä ja tajusivat sluibailla ja leikkivät pakertavansa ja sä olit tyhmin kun et tajunnut. Olen sitä mieltä, että suomalaisesta koulusta ja korkeakoulusta pääsee aivan liian helposti hyvillä papereilla ulos, mutta juuri siksi että tuo sluibailu pudottaa koko maan tasoa kokonaisuudessaan. Sitä paitsi se, että menee riman ali sieltä missä aita on matalin, on säälittävää ja sillä pilaa vain oman elämänsä (= ei opi niin montaa uutta asiaa).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jussi Rauvola
24.11.2009 12:12
Näyttää siltä, että koulussa oppii tekemään töitä vain se, jonka täytyy tehdä töitä päästäkseen keskitasolle. Ei voi siis puhua tasapäistÄmisestä vaan ongelma onkin tasapäistYminen. Siinäpä tuli sekin myytti kumottua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.11.2009 11:49
Tuntimäärän sijaan koulussa kuin koulussa pitäisi olla joku työmäärä.
Vastaa kommenttiinSe kannustaisi tekemäänkin jotain.
Sitten olisi vielä plussaa jos se työmäärä perustuisi asioihin josita on oikesti hyötyäkin joskus.
Vastaa kommenttiin