Näin kuului huuto senaatintorilla kun Pride-kulkue alkoi aloittamaan marssia. Itsehän nukuin pommiin kulkueesta, mutta ystäväni siellä iloisesti marssivat. Siellä oli aikamoinen meininki ja tänä vuonna jotkut hengelliset ihmiset olivat järjestäneet kunnon vastarinnan kulkueelle.
Kun Pridellä oli oma huutosakki ja megafoni joka julisti Pride-tapahtumaa, tuli siihen sitten joku ukkeli oman megafoninsa kanssa ja huusi kuinka syntisiä homot ovat ja joutuvat helvettiin. Ei sentään heitelty tomaateilla tällä kertaa. VAAN kanamunilla :) Kyllä ihmiset on sairaita sanon minä.
Kirjoitin tuossa facebookkiin tosiaan lauantaina, että Helsinki Prideen nyt matka käy. Sinne sitten tuli kommentti "seksuaalivähemmistö kunniaan". EI. Ei tarvitse nostaa homoja mitenkään ylemmäs tai kunnioittaa heitä sen enempää kuin ketään muutakaan. Eiks me voitais olla kaikki tasavertaisia ja jokaisella saisi olla samanlainen oikeus elää tässä maassa haluamallaan tavalla. Vahingoittamatta muita... Please????
Normaalisti ystävänpäivänä olen ollut rakkauden ympäröimänä ja se on ollut vuoden romanttisin päivä. Toisin kuitenkin kävi tänä vuonna ja on kyllä haikea mieli, mutta menneet on menneitä.
Tänä vuonna olin sitten klo 20.00 asti töissä eikä kukaan meinannut tehdä mitään erikoista. Päinvastoin sain kuulla vain ikäviä uutisia ystävänpäivänä. Ja koko tällä viikolla. Ystävilleni on tapahtunut surullisia asioita.
Kaikkein ihaninta olisi minusta ollut idea rusettiluistelusta, joka järjestettiin rautatieaseman luistelukentällä. Eipähän ole luistimia ja olisi ollut liian myöhäistä.
No parempi onni ensi vuonna.
Mun mielestä ystävänpäivää ei pidetä hirveän isossa roolissa täällä suomessa mikä on harmi. Esim. muaalla maailmassa se on niin ihana päivä ja täynnä romantiikkaa ja ihmiset menevät kihloihin ja miehet ovat kuin siirappia. Ainakin mun unelmissa. Ystävänpäivänä nainen pitää yllättää, hukuttaa sydämiin ja lahjoihin ja antaa joku kaunis koru esimerkksi. Sitten mennään ravintolaan syömään ja käydään elokuvissa tai sitten tehdään samat asiat kotona. Ja tietysti muistetaan ystäviäkin.
Kävin eilen katsastamassa livenä miss helsinki-finalistit vip-tilaisuudessa johon Martina minut kutsui. Neidot olivat oikein kauniita ja täytyy sanoa , että parempi taso on noissa kisoissa kun missikisoissa (miss suomi).
Olisin toivonut, että Alisa voittaa, koska hänellä upea esiitymistaito, kävely ja rohkean oloinen luonne. Voittaja ei mennyt tänä vuonna yhtään nappiin.
Kisat oli todella upeasti järjestetty. Hieno show ja upea lava, sekä kaiken kruunasi musiikki ja stailaus.
Sitten pitikin jo lähteä emännöimään gc clubille ja hauskaa oli taas kerran.
Strippiesitykset on kuin taidetta ja mun mielestä niitä on upeaa katsoa.
Kohta on myös mun bodycampin ensimmäinen viikko takana ja 11 viikkoa edessä ja päätöksessä pysytään vaikka mikä olisi. Aion juhlia sitten synttäreitäni 16.5.2012.
Aah, Ravintolapäivä tulee taas. Kerrataan tapahtuman idea vielä lyhyesti. Voit perustaa yhdeksi päiväksi oman ravintolan, kahvilan tai baarin, joka voi sijaita teoriassa missä vain - kotona, kadulla, puistossa.. Sitten kerrot ravintolan tiedot ja ruokalistan Ravintolapäivän järjestäjille ja he tiedottavat hieman ennen tapahtumaa kaikista rafloista. Näin ruoan ystävät osaavat vaeltaa juuri sinun putkallesi syöpöttelemään. Ideana Ravintolapäivä aivan mahtava. Yhteisöllisyyttä ja eloa katukuvaan. Tällaisia freesejä juttuja tarvitaan!
Oma innostukseni kyseistä tapahtumaa kohtaan on kuitenkin toistaiseksi jäänyt vielä ilman käytännön toteutusta. Ensimmäisen kerran ravintolapäivä järjestettiin lauantaina 21.5.2011. En ollut kaupungissa. Toisen kerran päivän ravintolat avasivat ovensa sunnuntaina 21.8.2011. Olin kaupungissa, mutta niin hirveässä darrassa, etten voinut ajatellakaan ruokaa. (Edellisenä iltana olin käynyt ravintoloissa senkin edestä.) Seuraavan kerran, kun ravintolapäivä järjestetään taas lauantaina 19.11., tavoitteeni onkin siis vihdoin viimein ottaa osaa tapahtumaan, ja raahautua edes yhteen näistä ravintoloista.
Ja entäs se ravintoloitsijan rooli? Oman ravintolapäivä-ravintolan perustamista harkitsen vasta sitten, kun keksin listalle jotain muutakin kuin Piña Coladan makuisia marmeladimakeisia.
Kyllä vain. Starbucks avaa 2012 kaksi toimipistettä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ketju aloitti lentokenttäkahvilalla myös Ruotsissa Arlandan kentällä. Armaat länsinaapurit ovat kuitenkin taas askeleen edellä, sillä ketju on avaamassa kaksi uutta kahvilaa Ruotsiin.
Oli miten oli ihania kahvijuomia saa ensi vuonna sekä ennen että jälkeen turvatarkastusta.
Ainoa kysymys on enää se, maistuuko Starbucksin kahvi yhtä hyvältä nyt, kun sitä saa Suomestakin. ;)
Tällä kertaa on menty Martinan levyjulkkareissa, Hesarin avajaisissa ja DOM:in Super Saturdayssa. TJEU!
Martinan levyjulkkarit 7.5.
”Martinalla on asenne kohdallaan,” sanoivat myyjä Sini, 19, ja liiketalouden opiskelija Laura, 19. Tuossa yrityksessä sitä tarvitaankin…
Helsinki Club 11.5.
”Luen Hesaria viikonloppuisin,” kertoi opiskelija Laura, 20. Baaria vai lehteä, samapa tuo. Kuin avointa kirjaa kuitenkin.
Helsinki Club 11.5.
Yksityisyrittäjä Teemu, 21, kertoi olevansa kuljetusalalla. Saako tältä mieheltä siis kyytiä?
Helsinki Club 11.5.
Baarityöntekijä Tuomas, 24. Tintti ei olekaan pelkkä sarjakuvahahmo!
Helsinki Club 11.5.
”Mahdollisimman korkeat korot,” liiketalouden opiskelijat Milla, 22, ja Johanna, 23, sanoivat yhteen ääneen. Tässä ei ole alhaisten korkokantojen likkoja.
Helsinki Club 11.5.
Ravintola-alalla töissä olevat Heidi, 28, ja Jenna, 22, sanoivat että viikolla on parempi bilettää, koska silloin on vähemmän porukkaa liikenteessä. Niinpä, eipä tartte katella kaikkien urpojen naamoja.
Helsinki Club 11.5.
Töissä käyvä Esko, 22, oli liikenteessä kieliä opiskelevan kaverinsa Olavin, 22, kanssa. Tytöt huomio, kielimies liikenteessä!
Super Saturdays @ DOM 14.5.
”Haluan Granlundin kanssa naimisiin,” assistentti Emilia, 20, sanoi. Hae missiksi, niin parannat tsäänssejäsi.
Super Saturdays @ DOM 14.5.
Mia, 23, oli juhlimassa Sasapan kolmekymppisiä. ”Ei ole kolmenkympinkriisiä,” mies vakuutti. Kieltäminen on ensimmäinen merkki ongelmasta.
Super Saturdays @ DOM 14.5.
Siskokset Minna, 25, ja Pia, 23, eivät harmittele Prinssi Williamin perään. ”Sillä on pälvikalju!” Mutta eikös se kruunu peitä sen…?
”Hei kameraneiti! Onks nää sellaset ilmasen viinan bileet vai mitkä?”
”No kyllähän täältä ainakin tota boolia saa…”
”Eli nää on ilmasen viinan bileet.”
Niin, kyllähän osa viinasta oli siellä ilmaista. Siis missä?
Hesari eli legendaarinen Helsinki Club avattiin vappuna uudestaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Eilen juhlittiin avajaisia.
Kesän ajan Hesarilla bailataan perjantaisin ja lauantaisin. Jos kysyntää löytyy, syksyllä bileet saattavat jatkua myös viikolla. Ikäraja on 22 vuotta, ja ravintolapäällikkö lupaa, ettei juomissa ole kiskurihintoja (Aloite maltillisten hintojen puolesta tuli muuten ravintolapäällikön parturilta, joka oli valitellut kolmen Ville Vallattoman maksavan joissain paikoissa yhteensä lähes 30 euroa). Kuulostaa lupaavalta, vai mitä mieltä olette?
Parasta uus-vanhassa paikassa lienee kuitenkin luvattu musatarjonta. Sekoitus YK:lta, Playgroundista ja muista pienemmistä klubeista tuttua musaa yhdistettyinä tutumpiin hitteihin. DJ:ltä on kehotettu rohkeuteen soittaa muutakin kuin nrj:n top10-hittejä. Ainakin avajaisissa setti toimi.
No nyt on vihdoin asunto helsingistä. Ja ihan yksin mun...Tää on mahtavaa. Mä oon pienestä asti haaveillut, että saisin asua keskustassa lähellä kaikkea ja elää ns. "suurkaupungin" elämää. Unelmahan olisi tietysti elää jossain New Yorkissa, mutta jos nyt aloitetaan tästä helsingin keskustasta. Sain upean asunnon suoraan helsingin ytimestä ja mulla on kaikki kivenheiton päässä. Olen niin iloinen. Erityisen mukava etu tässä sijainnissa on se että ei tarvitse enää itkeä pitkiä taksijonoja ravintolailtojen päätyttyä vaan voi kipitellä suoraan kotiin kun muut jonottelevat ja pääsevät tuntikausien jälkeen kotiin. Jos haluaa syömään, ei tarvitse vaihtaa edes katua. Jos haluaa drinkille, ei tarvitse vaihtaa katua. Ja jos haluaa kauppaan niin niitä löytyy jopa 4 ihan kaikki lähellä toisiaan. K-kaupat ja s-ryhmän kaupat. Minulle julkisuudenhenkilönä hauskaa on myös se että ihan naapurista löytyy nelosen, radio rockin, seiskan ja bigbrotherin toimitukset.
Hiukan vielä mietityttää minkälaisia naapureita mulla sattuu olemaan ja tuleeko helposti satikutia jos kuuntelen täällä viikonloppuisin kavereiden kanssa vähän musiikkia tai kun ystävät pomppii tupakalla rapun edessä. Kireä meininki ei oo yhtään mun juttu ja ei ole kiva olla naapureiden suhteen kokoajan varpaisillaan.
Vuokrasta ja sisustuksesta kuulette myöhemmin lisää, sillä koti on juuri esitelty medialle ja luvassa on siis kotiesittely. Nyt pitää sitten pitää kynsin hampain kiinni tästä asunnosta nimittäin johan sitä saalistettiinkin puolisen vuotta vähintään..
Ainiin täytynee vielä muuten mainita että löysin ehkä stadin parhaan pizzerian, nimittäin hetki sitten söin parhaan pizzan minkä olen ikinä tilannut. Vieressä on italialainen ravintola ja pizzoissa ei kyllä täytteitä säästellä. En tosin ole vielä testannut parhaaksi valittua Dennis pizzeriaa, joka sekin on ihan naapurissa.
Nyt makoisia unia ja palataanpa astioille jo heti keskiviikkona. Silloin taas uutta blogia pukkaa. Aiheista voi laittaa toivomuksia kommenttiosioon.