Homehelvetti!

Minulla (Sunniva 32 v.) ja äidilläni (Mami, 64 v.) on joskus kivoja (lue:kiivaita) puhelinkeskusteluja. Tässä yksi viimeaikainen:

Minä: Hei mami. Näitkö tän? Luin just lehdestä, et sitä eläkeikää aiotaan nostaa. Kuka idiootti-imbesilli meni keksimään, että eläkeikää nostetaan? Eihän ihminen oo kone, joka voi tehdä työtä kellon ympäri ja koko elämänsä täysin terveenä.

Mami: Kulta, työn tekeminen on hauskaa. Siksihän me elämme, että tehdään työtä ja rakennetaan yhteiskuntaa.

Minä: Joo, mutta, yli kuuskymppisenä en halua enkä jaksa paiskia täysillä töitä. Sitä paitsi: helppohan sun on sanoa, et eläkeikä pitää nostaa, ku sun eläkeikä pysyy samana.

Mami: Mutta eihän sulla edes ole kokopäivätöitä, eli kiireitä tällä hetkellä? Ehdit lepäillä nyt, kulta.

Minä: Kuule nyt ei ehdi levätä ollenkaan. Sillon kun työtä ei oo, kaikki aika menee töiden hakemiseen. Jopa enemmän kuin se kahdeksan tuntia päivässä. Kaikkein parasta koko työttömänä olossa on, että nyt kun oon ollut puoli vuotta työtön, työvoimatoimisto lähettää mulle kirjeitä, joissa käskee mun hakea jotain tiettyä paikkaa ”parhaani mukaan” tai muuten mä en saa enää työttömyystukea.

Mami: No, mikä se ”tietty työ” oli, jota sun piti hakea, ehkä se sopii sulle, kulta? Haitko sitä?

Minä: Se oli tiedottajan työ. Kuulosti oikein kivalta. Kunnes luin vaatimuslistan, jossa luki, että pitää osata taittaa.

Mami: No, etkö sinä sitten osaa taittaa? Mikä se taittaminen edes on, eihän se kovin vaikeaa voi olla?

Minä: Helposti selitettynä taittajat esim lehdissä laittavat tietokoneen ruudulla erillisen ohjelman avulla kuvat ja tekstin yhteen. Ja taittaminen on ihan oma lajinsa, ei se ihan helppoa ole. Ainakaan ilman oikeaa koulutusta. EN SIIS OSAA TAITTAA, KOSKA SIIHEN MINUA EI VIELÄ OLE KOULUTETTU. ON KYLLÄ NE MAISTERIN PAPERIT JA TOIMITTAJAN PAPERIT. OSAAN SOITTAA PIANOA JA HOITAA MEHILÄISIÄ JA SIIVOTA JA ISTUA KAUPAN KASSALLA, LAITTAA RUOKAA, PYYKÄTÄ, MEIKATA, PUKEUTUA MUODIKKAASTI JA KÄYTTÄÄ MATKATOIMISTON TIETOKONEJÄRJESTELMÄÄ, MUTTA TAITTAA EN PIRU VIE OSAA!!!

Mami: Älä kulta hermostu. Ei mami voi muistaa, mitä kaikkea osaat. Ja jos et osaa, älä hae sitä työtä.

Minä: Pakko hakea ”parhaani mukaan” tai en saa työttömyystukea. Valtio pakottaa! Eli käytin tänään pari tuntia aikaa sellaisen työn hakemiseen, jota luultavasti en saa, koska en osaa taittaa. Vaikka olisin voinut sinä aikana hakea työtä, johon voisin päästä. Yhtä hyvin ne voisivat pyytää hakemaan poliisiylitarkastajan virkaa! Haloo järki, kuuleeko kukaan? Kuka hullu keksi meidän työnhakujärjestelmän. Yhtä hyvin ihmisille voisi vaan jakaa töitä jostakin ”keskus-työ-pankista”. Viis siitä mikä koulutus on ja mitä osaa.

Mami: (nauraa) Kulta, nyt sinä liioittelet. Ja kyllä sinä vielä työn löydät. Suomi on hyvä maa. Sinun mummisi ja vaarisikin tekivät työtä yötä päivää, että sinulla olisi parempi huominen.

Minä: Missä se parempi huominen on? Eläkeiän nostamisessako? No saisinpa edes työn, että pystyisin edes yrittämään sitä työmaratonia sinne korotettuun eläkeikään. Miksei siellä eduskunnassa tajuta, ettei eläkeiän nostaminen auta, jos jengi ei saa töitä, ja ne jotka saavat, ylityöllistetään? Miksei ne tajua, että työ-olosuhteita on muutettava niin, et ihmiset jaksais työssänsä? Eläkeiän nostaminen on kuin maalaisi homekämpän homemaalilla. Jonkun ajan kuluttua home puskee sieltä maalin läpi esiin, ihan niin kuin siellä kämpässä Italiassa, jossa asuin silloin opiskeluaikoina, muistatko? Vihreää hometta pitkin seiniä ja kattoa.

Mami: Jos niin kauheaa on, ni lähde sitten ulkomaille pois tästä ”homeesta”.

Minä: En ku tää on mun maa ja mun koti. Vaikka se ois täynnä hometta niin ku Janne Katajan asunto, ni en lähde!

Mami: Onko Janne Katajan talossa hometta? Voi raukkaa. Enpä tiennytkään. Tosikurjaa! No mutta, aika rientää, nyt täytyykin taas lähteä taas töihin. Jutellaan taas lisää. Pusuja kulta.

Vaikka äitini ei ollut lukenut Janne Katajan homehelvetistä, niin te, hyvät lukijat, olette varmaankin siitä lukeneet. Itsellänikin todettiin muutama vuosi sitten homeallergia, koska olen altistunut homeelle (ilmeisesti Italiassa) ja tiedän, että homesairaudet ovat kammottavia ja pitkäaikaisia, aivan kuten Suomen ongelmat työttömyyden ja suurten ikäryhmien kanssa.