savo

MINÄ ELÄN! Keräilen, hartiat tärähtäen tyrskähdän yllättäen, itken. Pojat on poikia, ne oli minulla, ne tykkää minusta, ja minä rakastan niitä, minä en kestä kun pitää mennä, minä keräilen taas,…

MINÄ ELÄN!
Keräilen, hartiat tärähtäen tyrskähdän yllättäen, itken.
Pojat on poikia, ne oli minulla, ne tykkää minusta, ja minä rakastan niitä, minä en kestä kun pitää mennä, minä keräilen taas, eikä kukaan silitä..
Kehittelen runoa, Keräillen. Ehkä huomenna.

nyt juon aamu viinin, velipoika keräilee minut duuniin, ehkä. Eikä se kestä, se pää, se on sellaanen paska, se juo, itkee, keräilee.