Sairaaksi kilpailutettu sairaankuljetus

Kolumni Kansan uutisissa 1.4.

Julkisia palveluita on puolustamisen lisäksi kehitettävä eteenpäin sopimaan paremmin tämän päivän prekaareille työmarkkinoille ja muuttuneeseen arkeen. Pelkällä puolustustaistelulla meille ei pitkässä juoksussa jää käteen kuin yksityisten terveysyritysten maksamat jättiosingot harvoille ja tuloerojen rinnalle kasvaneet terveyserot.

Nykyjärjestelmä ei toimi ja julkista palvelua kehittääksemme yksityislääkärien tukeminen Kela-korvauksilla on lopetettava. Myös yksitystämisvimma, jossa firmat käärivät perusterveydenhuollolla valtavat voitot samalla kun palvelutaso laskee on lopetettava. Peruspalveluiden yksityistämistä markkinoidaan toistuvasti kustannusssäästöillä, vaikka vastakkaisia todisteita on runsaasti. Oikeistolaisten ehdokkaiden kanssa saa näin vaalien alla tapella päivittäin yksityistämisestä, joka heille kuulemma ei ole ideologinen asia vaan tehostamista.

Kunnallishallinnon kehittämissäätiön vuonna 2009 ilmestyneessä tutkimuksessa osoitetaan, että yksityistäminen tuo lisäkustannuksia kunnille samalla kun palveluvalikoima niukkenee. Joissain tapauksissa, kuten Carema Oy:n kohdalla Karjaalla, on käynyt ilmi, että terveydenhuollon yritykset ovat lisäksi rikkoneet kunnan kanssa tehtyjä sopimuksia esimerkiksi palkkaamalla vähemmän lääkäreitä kuin on sovittu. Ensihoito tai sairaankuljetus jää terveydenhuollosta käytävän keskustelun ulkopuolelle vaikka sitä kilpailutetaan paljon useammin kuin esimerkiksi terveykeskuksia.

Haastattelemani ambulanssissa työskentelevän sairaanhoitajan mukaan potilaan ja henkilökunnan oikeuksien polkeminen on arkipäivää koko alalla. Hänen mukaansa yksi yleisimmistä ensihoitopalvelun tuottamiseen ja kilpailutukseen liittyvistä epäkohdista on varallaolo, jota tapahtuu etenkin pienimmissä kylissä, mutta myös kaupungeissa ja suuremmissakin taajamissa.

Varallaolo tarkoittaa, että ambulanssi on osan vuorokaudesta, usein virka-ajan ulkopuolella, 15 minuutin lähtövalmiudessa. Työntekijät päivystävät kotonaan ja keikan tullessa lähtevät vartin kuluessa hälytyksestä tehtävälle. Esimerkiksi sydänpysähdyspotilaalla selviytymismahdollisuudet voivat tällaisilla viiveillä olla olemattomat. Jokainen voi myös kuvitella tilanteen, jossa lapsi on vetänyt karkin henkitorveen ja ambulanssi lähtee liikkeelle vasta 15 minuutin kuluttua hätäpuhelun soitosta.

Syy varallaoloon on tietenkin raha. Kunta saa ostettua palvelun halvalla, koska varallaoloajalta ei henkilökunnalle tarvitse maksaa kuin pieni osa peruspalkasta. Ensihoidon yksityistämisellä ja työehtoshoppailulla eli oikeistopolitiikalla voi siis olla tappaviakin seurauksia.

Laiha lohtu on, että ambulanssin myöhästyessä jonkun tarpeeksi isokenkäisen omaisen kohdalla asia ehkä nousee julkiseen keskusteluun. Ensihoito on nimittäin sikäli universaali palvelu, että hyväosaisetkaan eivät voi äänestää jaloillaan tai palveluseteleillä, vaan saavat juuri sellaista palvelua kuin mitä hätäkeskus lähettää.

Kirjoitettaessa soi Super Janne