Nukuttuani 12 tunnin katkonaiset unet kävin 800 metrin kävelyllä hoitolemmikkien luona antamassa niille ruokaa ja lainaamassa samasta huoneistosta kuumemittarin.
Nyt ollaan vissiin jo melkein kuumeen puolella eikä vain kohonneen lämmön. Yskiminen on edistynyt sekä kurkkua että keuhkoja repiväksi. Limaneritys vaihtelee pirtsakasta sitruunankeltaisesta hennohkon limenvihreään, koostumus on kiitettävän jellymäistä ja paksua.
Bonuksena tässä olotilassa on päänsisäinen lihassärky, erityisesti silmien ympärillä. En voisi siis edes pyöritellä silmiäni, jos joku sattuisi sanomaan jnt erityisen typerää. Eipä sillä ole toisaalta väliäkään: en vastaa puhelimeen koska ääni on melkein lähtenyt ja pidän taukoa itseksenipuhumisesta.
Tylsää.