Korvausta henkisistä kärsimyksistä vuosien takaa

Joskus alle parikymppisenä vietin kaksi juhannusta silloisen poikaystävän kanssa ja sain riittävästi traumoja välttääkseni seuraavien vuosien juhannukset totaalisesti. Kahden teinijuhannuksen tapahtumat olivat sarjassamme Murphyn Laki featuring Tosi Paska Tsägä - ja molemmat tuli vietettyä siis itseäni vanhemmassa seurassa.

Eka painajaisjuhannus

1) Perillä selvisi, että mökissä saikin olla ja nukkua vain isäntäpariskunta. Muille riitti lääniä pihalla ja bonarina tuli pari telttaa vajasta. Kahta ihmistä lukuunottamatta seurue oli totaalivierasta porukkaa, joilla oli keski-ikä 25 vuotta ja henkinen keski-ikä 14 vuotta.

2) Em. asian selvitessä koko porukka (paitsi raivoraitis minä) oli juonut ainakin tuplasti sen määrän minkä jokaisen elimistö on siihen mennessä koskaan kestänyt ja olimme tietysti saarella, joten oli pikkasen turha toivo päästä pois.

3) Yöllä telttaan, jossa vihdoin pystyin nukahtamaan kovalla alustalla, ryömi ryönäsika, joka päästi pahaa ilmaa molemmista päistä ja aamulla kehtasi vielä suuttua/loukkaantua siitä, että vaihdoin telttaa herättyäni liian monta kertaa vierus"kaverin" peräpään ratsuväkitorvikutsun ja natsikaasukammion yhdistelmään.

Toka painajaisjuhannus

1) Saaristojuhannus tutun pariskunnan kanssa. Saimme jopa nukkua mökissä piilossa sateelta ja itikoilta sekä ryönäsioilta, mutta isäntäväki ei oikein tajunnut rajoja, omia eikä toisten: emäntä neuvoi suurinpiirtein miten ruoka tulee laittaa suuhun ja isäntä joi itsensä kuuroksi.

2) Matkalla saarimökille isäntäväki sanoi hoitavansa ruokapuolen ja perillä selvisi, että he puhuivatkin vain itsestään. Sinänsä no problem, koska olin varannut kyllä sen verran purtavaa, että vuorokauden olisin pärjännyt, mutta silloinen sikamaisempi puolisko söi tietysti munkin ruuat. Oli tämä tyttö sitten pakkolaihiksella 24h, onneksi kahvia ja aurinkoa sentään riitti.

3) Saunarauha meni rikki emännän lipittäessä siideriä ja laatikkopunkkua sekaisin ja sättiessä kovaan ääneen niin omaa miestään kuin kaikkia muitakin miehiä, jotka näki tai muisti tai joiden olemassaoloa edes aavisti mahdolliseksi.

Tänä vuonna

Kaikki kärsimykseni korvattiin. Ex tempore mökkikutsu. Vieras seurue muuttui aika nopeasti tutuksi. Järkeä oli matkassa lapsenomaisuudesta huolimatta ihan kaikilla ja hauskanpitoa riitti naurusta kipeään kurkkuun saakka. Maalaisromantiikkaa ja sikailua oli juuri sopivassa suhteessa ja sammakoita riitti ympärillä vain hyvässä merkityksessä, kenenkään suusta niitä ei hyppinyt. Saunarauhakin oli taattu eikä yölläkään tarvinnut palella pihalla.

Sama meno jatkuu, illaksi on jo tiedossa part II.

Kirjoitettaessa soi Shakira: Ready For The Good Times