Odotukset+emootiot+syyllistäminen = manipulaatio

I did it again. En tosin mitenkään oops-tavalla, vaan ihan tietoisesti, vaikken - myönnän - antanutkaan asialle ihan niin suurta huomiota kuin se lopulta näyttikin saaneen, siellä vastaanottajan päässä. Saatan toki olla väärässäkin, enhän näe toisten pään sisälle, ja parempi niin.

Koin aiheetonta syyllistämistä. Koin hataralle pohjalle rakennettujen odotusten toteutumattomiksi jäämisen tulleen siirretyksi minun vastuukseni. Koin siis jonkinasteista manipulointia. Purin sen. Kirjoitin ajatukseni ja analyysini odotusten tekijälle ja hän oli samaa mieltä siitä, että näin asian ytimeen.

Seurauksena minut poistettiin kaverilistalta. En tiedä, oliko kyseessä vahinko vai ei. Asia ei kuitenkaan herättänyt minussa sen isompaa reaktiota, koska minulla ei ollut odotuksia, joten ei tullut pettymyksiä tai ylipäätään muuta kuin asian merkillepaneminen. Deletointi oli ihmisen oma valinta ja hänellä oli siihen paitsi oikeus, myös varmasti mielestään painava syy.

Ehkäpä tuo odotusten tietoinen ehkäiseminen on edesauttanut joustavuutta sekä estänyt uusiutumattoman omavaran, hermosolujen, polttamista turhaan. Joku muuttaa suunnitelmiaan tai olosuhteiden muututtua ei voikaan toteuttaa lupaamansa asiaa. Tunnenko mitään näissä tilanteissa? Harvoin ja aika vähän. Ihan kuin katselisin tilannetta sivustaseuraajana ja vain kirjaisin faktat ylös, värittämättä niitä tuntemuksillani.

Keskityn positiivisiin emootioihin, niitä en karsi enkä rajoita. Elämä ei enää vain hymyile, se myös syleilee ja lämmittää.

Ihanaa märkää maanantaiaamua kaikille! Märkää siis sulanut lumi -mielessä. Pervot. :)

Kirjoitettaessa soi Gabrielle: Give Me a Little More Time