Punttisika ja teetä sympatiasta -vaihtokauppa

Onneksi on ystäviä. Vielä suuremmaksi onnekseni on luottoystäviä, sellaisia kuten Punttisika.

Se soitti tänään ja kyseli mun vointia kun menin möläyttämään sille pahasta mielestäni, ja sitten ilmoitti tulevansa käymään luonani teekupillisella suoraan salilta ja haisevansa samalla.

Miehet. Ei se haissut millekään muulle kuin miesten parfyymille. Oikea sana olisi siis ollut tuoksua. Punttis halasi mua, kuunteli mun juttuja, nyppi Touch d'Andre -farkkujensa saumaa hetken ajatuksissaan ja sitten käski mun ottaa etäisyyttä (fyysisesti), jotta se saisi ajatukset liikkeelle.

Jaha. Kiitti. Olen tänään todellakin miesten suosiossa. Cityssä suurinpiirtein sanottiin huoraksi ja irl käskettiin mennä kauemmaksi. Lovely. I feel so loved and wanted. Nyt vois melkein olla Veltsulle käyttöä - ja ihan ilmaiseksi. :D

Punttis painelikin suoraan mun keittönkaapeille ja jääkaapille, läväytti ovet auki, työnsi päänsä sisälle, tutki hyllyjen valikoimia ja kertoi, mitä en enää saa syödä ja mitä mun pitää hankkia tilalle.

Kaupanpäälliseksi tuli huikea infopaketti siitä, että jos painaisin vähemmän, tankotanssi sujuisi iisimmin ja edistyisin pienemmällä vaivalla. Niin no, mies on ollut Gents' Clubilla duunissa monta vuotta, se tietää.

Ja nyt minäkin tiedän. Kiitos Punttis. <3

Niin ja Punttis ei oo tuossa kuvassa, sehän ois kauheen epäloogista :D Mutta nuo on Touch d'Andre -farkut, ihan FYI.

Kirjoitettaessa soi Robbie Williams: Spread Your Wings