Antiikkikauppa. Yritän siirtää sivummalle isoa ruokapöytää saadakseni esiin kaksi tuolia sen alta. Mahdan olla hassu näky korkosaappaissa ja hameessa ähkiessäni siinä kuin paraskin I-don’t-need-a-man-to-make-it-happen -pätijä, kun vierestä kuuluu ”Do you need help?” ja ilmiselvästi vahva käsipari nostaa pöydän ilmaan, jotta saan tuolit sen alta. Kauniit tummat silmät tapittavat hetken, kun hymyilen hämmennyksissäni leveästi ja kiitän avusta.
Jotenkin rakastin sitä hetkeä, kun mulle tarjottiin apua noin tyylikkäästi, asiallisesti ja taitavasti – ilman minkäänlaista hyödynyritystä, nimittäin hetken päästä sama auttaja jutteli helliä kauempana (selkä meihin päin) seisoneelle tyttöystävälleen.
Mulla on vieläkin tapahtuneesta hyvä mieli. En osaa sanoa tarkemmin, miksi. Ehkä se oli tehokas muistutus siitä, ettei aina tarvitse olla DIY-nainen – ja siitä, ettei korkosaapaista ole ainakaan haittaa, ei edes huonekalushoppailussa.