Sammakot

Joinakin päivinä sitä aidosti ihmettelee, miksi on tekemisissä joidenkin ihmisten kanssa. Ymmärrän toki, että sammakoita tulee välillä fiksujenkin suista. Kuitenkin raja alkaa mennä siinä, kun framille tuodaan yksityiselämä ja linkitetään siihen sellaista, mihin liityn itse ja mitä pidän selvästikin suuremmassa arvossa kuin toinen osapuoli.

Jollei kuvio, jossa olen, toimikaan toiselle osapuolelle, siitä voi aina lähteä. Onnekseni olen itsekäs ja jollei toinen osapuoli osaa/uskalla lähteä, lähden itse. Ei kiinnosta olla tekemisissä sammakoivien typerysten kanssa ainakaan sen jälkeen kun heidän todellinen minänsä paljastuu fiksuusnaamion takaa.

- Voisitsä olla Johannalle ilkeä, kun se oli mulle joskus ilkeä?
En. Selvitä itse omat asiasi Johannan kanssa.

- Lissu on tosi ärsyttävä ja haukkui taas mua.
Puhuisitko asiasta suoraan Lissun kanssa, kiitos.

- Anne ei muuten tykännyt, kun et soittanutkaan hänelle niistä bileistä.
Anne voi itse kertoa sen minulle, kun sattuu olemaan aikuinen ihminen.

Joinakin päivinä on hankalaa hyväksyä se, etteivät ihmiset kerro rehellisesti lähimmäisilleen ajatuksistaan tärkeistä asioista.

Onneksi olen itse niin vitun täydellinen. :D

Kirjoitettaessa soi 50 cent feat. Ne-Yo: "Baby By Me"