Mä koin niin teinihetken tänään lounaalla. Oltiin työkavereiden kanssa syömässä vakiopaikassa, missä syö myös kolmenkymmenen lähistöllä sijaitsevan yrityksen henkilökunta.
Vasta pöydästä noustuani huomasin takanani olevassa pöydässä syötävän suloisen nuoren miehen, arviolta ikää oli +/- 2 v vrt. itseeni. Mies tuijotti mua ja hymyili, samoin teki hänen vieressään istuneet kaksi muuta.
Mä hämmennyin. Saatoin jopa hiukan punastua ja hymyilin ns. automaattisesti takaisin. Sitten käänsin äkkiä selkäni heille ja vedin takin ylleni. Lähtiessäni ovesta ulos käännyin katsomaan, ja mies tuijotti mua edelleen, ja hymyili edelleen.
Seuraavaksi aloin miettiä, miksi miehet hymyilivät, ettei vaan mulla ois muutenkin lyhyt hame noussut vielä ylemmäs tjsp.
Seuraavaksi alkoi vituttaa, etten tajunnut mennä esittäytymään. Olen tänään jotenkin hidas.
Argh. Oli kyllä virkistävää kokea jotain niin kaukaiseen menneisyyteen unohtuneeksi luulemaani.
3 kommenttia
Anonyymi
18.12.2010 17:58
:)
Vastaa kommenttiin
Dia
19.12.2010 02:12
Hei blexi hei nyt.
On olemassa lyhyitä hameita ja sitten on olemassa leveitä vöitä. Mun maailmassa noi menee käsi kädessä, ja sitten on olemassa käsite "(liian) lyhyt hame työpaikkanäkökulmasta". Se on se mistä puhuin blogissa, koska olin työpaikan lounasravintolassa.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:40
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin