Vain elämää.

Koiranvahtina ollessani olen yrittänyt tutkia Pavlov-maisesti koiran käyttäytymisen perusteita, suhteellisen epätieteellisin keinoin kuitenkin.

Jo kauemmin vallassa ollut olettamukseni siitä, että koira kuullessaan tai haistaessaan aukeavan kinkkurasian --> rientää osingoille! ... ei pidä aivan täysin paikkaansa, tänään tiede koki poikkeuksen! Lämmin huopa-alusta ja mukava asento sen päällä vei pitemmän korren.

Pitkästa aikaa olen saanut nauttia Helsingin Sanomista painotuoreena, itselleni kun tuo kyseinen lehti ei ole tullut vuosiin ja nettiversion lukeminen ei ole sama asia kuin lauantain tai sunnuntain Hesarihetki kahvikupposen kera.

NYT -liitteessakin oli juttu "Vain elämää" -tv-sarjasta, kuten muutamassa muussakin mediassa. Näissä jutuissa hieman ehkä parodioidaan koko sarjan ideaa, samalla ihmetellen sen saamaa suurta suosiota. Sanoisin, että syy menestykseen ei tosiaankaan piile hyvissä artisteissa tai entistä paremmissa tulkinnoissa toistensa kappaleista (hyviäkin/erinomaisia siis joukossa oli!), mutta se pointti oli "tarinoissa". Ihmisethän rakastavat tarinoita, "kuinka selvisin siitä ja tästä", "olin lähellä itsetuhoa", "menetin kaiken matkalla sinne ja takaisin" jne... Etenkin selviytymistarinat saavat ihmiset tolaltaan. Kukaan ei halua ilmeisesti lukea suurmenestyksestä tai mahtavasta onnistumisesta, jossa rahaa tulee ikkunoista ja ovista, koska niin usein olemme tällaisista asioista kateellisia "onnistujille"?
Jostakin syystä kaikissa lukemissani jutuissa mainittiin Cheekin tapaus, jossa hän ei suostunut menemään "käytetyn" makuupussin sisään. Siksi minäkin mainitsen sen nyt ja tässä! :D
Tarina kai tuokin?

Televisiossa pyörii Hyvä Joulumieli keräys -mainoksia. Yhdessä niistä oli mikä lie pitkätukka- "hippi"? ja koira telkkarin kuvaa säätämässä.

Antenninjohto ei ollut kiinni telkkarin takana,... no tuo kiva ja fiksu koira huomasi isäntänsä puleeraamisen jonkin digipoksimaisen kapaleen kanssa ja otti sen "oikean piuhan" hampaisiinsa ja vei sen telkkarin taakse ja työnsi antennipistokkeen oikeaan reikään ja kuva palasi telkkuun... sen jälkeen hippi ja koira halailivat keskenään ja kaikki oli kuin Disneyn piirretyissä?!! Oi hieno idea, kovin käytetty tuo eläinjuttu, mutta niin herttainen kuin mainos voi melkeinpä olla?
Mietin, kun kyse on Joulusta ja hyvästä mielestä, että eikö mainos olisi voinut olla seuraavanlainen:
Hippi tutkii telkkarin lumisadekuvaa, ja paikalle osuu pultsari haisevine ALEPA-kasseineen, tietty humalassa kuin formulakuski ikään. Pultsari sitten ottaa sen piuhan.. laittaa telkkarin taakse oikeaan reikään ja kuva palaa ruutuun. Sen jälkeen hippi ja pultsari syleilevät toisiaan ja taas on hyvä Joulumieli kaikilla:)
Erikoisempi mainosidea, mutta kohderyhmä muutettu? Onhan kyse Joulusta, kivahan se olisi "hipin" huomioida tuo pultsarikin, sitäpaitsi...

...sattuiko kukaan ajattelemaan edellä ehdottamassani tarinassa, että tuo ALEPA-kasseineen saapuva pultsari olisikin NAINEN, nimikin jo viittasi siihen? (pultSARI)?

No, onneksi tuli hieman lunta, voin mennä kolaamaan lunta kun nyt koiranvahdille sekin riemu kuuluu! :)