Että näin
Ruoka on Suomessa kallista ja se kallistui viime vuonna ennätyksellisesti yli kymmenen prosenttia. Eurostatin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan hintojen nousu oli meillä vielä tammikuussakin yli seitsemän prosenttia, kun hinnat muissa EU-maissa ovat jo laskeneet.
Kaupan ja kilpailun asiantuntijat sanovat, että kuluttaja saa maistaa omaa lääkettään, kun ei suvaitse tuontiruokaa. Korkea kotimaisuuden arvostaminen pitää hinnat ylhäällä.
Eniten ovat kallistuneet jauhot, liha, kala, maitotuotteet ja vihannekset. Vuoden aikana jauhojen hinta kohosi lähes 60 prosenttia, pastojen noin 30 ja riisin noin 20 prosenttia.
Ulkomailta tuodulla ruualla on monta etua puolellaan: raaka-aine-, tuotanto- ja työvoimakustannukset ovat edullisemmat kuin Suomessa ja tuotteet voidaan valmistaa suurissa sarjoissa halvasti.
– Ruokalaskua voi pienentää kasvattamalla kaupan omien merkkien käyttöä. Esimerkiksi Euroshopper on sellainen. Edulliset omat merkit ovat pääasiassa tuontiin perustuvia, sanoo toimitusjohtaja Osmo Laine Päivittäistavarakaupan yhdistyksestä.
Laine korjaa tietoja tammikuun hurjasta hintojen noususta.
– Kallistuminen oli ehkä yli seitsemän prosenttia vuoden takaisesta, mutta joulukuusta enää 1–2 prosenttia.
Laineen mukaan elintarviketeollisuudella ei nyt ole kovia korotuspaineita ennen kuin toukokuun alusta, jolloin tulevat seuraavat palkankorotukset alan työntekijöille.
Laine uskookin, että hintojen nousu myös Suomessa on taittunut ja hinnat laskevat lähikuukausien aikana. Jo EU-sisämarkkinoiden välinen kilpailu pakottaa siihen.
– Energian ja raaka-aineiden kallistuminen siirtyi muualla Euroopassa hintoihin aikaisemmin kuin meillä. Niin myös lasku nyt.
Kauppa rohmuaa
Kilpailuviraston eläkkeelle jäänyt ylijohtaja Matti Purasjoki kertoo yrittäneensä ratkaista 30 vuotta suomalaisen ruuan kalleuden mysteeriä, mutta onnistumatta.
Hän näkee ruuan kalleuden monen tekijän summana, josta muodostuu vaikeasti kiinni saatava spiraali. Jo pelkästään maantieteellinen asema aiheuttaa korkeat energiakulut ja tuottajahinnat. Kuluttajajoukon pienuus ja korkea palkkataso aiheuttavat oman lisänsä.
– Olen sitä mieltä, että kauppa tässä rohmuaa eniten, vaikka on silläkin korkeat kustannukset, hän sanoo.
Hän totesi tuoreessa selvityksessään, että kaavoitus suosii K- ja S-ryhmää, mutta toisaalta hän ei usko, että esimerkiksi Lidliä syrjittäisiin. Muutoin kilpailu ei hänestä täysin toimi kahden suuren hallitessa markkinoita.
Myös Purasjoki esittää ajatuksen kuluttajien omasta osuudesta. He ovat valmiita maksamaan kallista hintaa esimerkiksi kotimaisen laadun ja työllisyyden nimissä.
– Myös muissa Pohjoismaissa ehkä Tanskaa lukuunottamatta ruoka on kallista. Se on yhteiskunnan ongelma, mutta ruuan osuus kuluttajan kokonaisbudjetista on laskenut koko ajan.
Purasjoki sanoo, ettei usko salaliittoteorioihin eli siihen, että kauppa ennakoi hintojen nostolla ensi lokakuussa toteutuvaa arvonlisäveron laskua.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19358
Mä uskon omaan perstuntumaan ja väitän, että tämä on juurikin se totuus. Hitto, nyt melkein toivoisi olevansa kaupanalalla töissä jollain maahantuojalla tai jollain joka noita ruokatarvikkeita ostaa/myy eteenpäin yms. Saas nähdä, koska hinnat lähtee laskuun meillä, kun muualla ne on jo hiljalleen laskusuunnassa tuon mukaan. En kyllä äkkiseltään muista, että joidenkin tuotteiden hinta olisi viimevuosina tippunut alas sen jälkeen kun se on ensin noussut ylös (tämä on vain perstuntuma, voihan se olla että näin on käynytkin, jos ei tilapäisiä tarjoustuotteita nyt oteta huomioon). Jos ihmiset on valmiita maksamaan jostain tuotteesta tietyn summan, niin onhan se typerää laskea sen tuotteen hintaa jos kalliimmallakin kelpaa.
Muutenkin tosi koomista touhua, että ensin hoetaan mantranlailla että pitää suosia kotimaista ja sit kun porukat suosii sitä, niin silti tulee turpiin. Aivan järkyttäviä hinnannousuja ollut, eikä pelkästään ruokalaskuissa vaan myös asuntojen vuokrahinnoissakin. Eikä pelkoakaan siitä, että tämä hintojen nousu tulisi näkymään palkassa.
