Ihmeelliset fiilikset-ei tiiä miten päin olisi !?

Tapasin isäni tänään n.20 vuoden tauon jälkeen..kokemus oli outo, jännittävä, mielenkiintoinen ja kuitenkin niin kovin helpottava. Kaksi isähahmoa oli samassa tilassa kun isäpuoleni toimi kuskin osassa. Juttua piisasi, ehkä jännittäminen puolin ja toisin teki sen !? Tämä ei jää tähän, sanoin isälleni lähtiessäni ja otin hänen harteistaan otteen. Ja ei todellakaan jää, taisin ikäänkuin saada uuden vanhan ystävän =)

Isäni on kissaihmisiä, kissat vastaanottivat meidät hänen luokseen, puheltiin, juotiin kahvit ja Niemisen peli alkoi tv:ssä samalla taustalla. Välillä äitini ja isäpuoleni jättivät meidät kahdestaan rupattelemaan mennessään ulos kävelylle. Juttua riitti, ei ollut vaikeuksia kommunikoida ja muistella hieman vanhoja ja puhua enemmän nykyisestä. Oudosti vaihteli tunnelmat kesken jutustelua, välillä tunsin suurta yhteenkuuluvuutta, säälin jotenkin isääni joka oli syövän myötä kokenut kovia, välillä taas herpaannuin ja mietin että kenen ventovieraan kans juttelin..

Jotenkin tunnen omasta katseestani tuon vilpertin isäni nuorena, mistäs muuta sitä poika nyt mallia ottaisi kuin omasta isästään ? =D Taidan olla vieläkin levottomampi vaan.. Ennen syntymistäni isäni voitti kerran Antti Kalliomäen seiväshypyssä, pikkasen piti urheilustakin tietysti puhua, tuon muistinkin ja otettiin puheenaiheeksi.. yksi hyvä juttu mikä jäi mieleen oli se kun hän oli toisen poikansa kanssa ollut Tampereella(joo hänellä on toinenkin perhe) ravintolassa missä Simo Frangen käy usein juomassa kupposen, niin eikös törmännytkin joku kerta häneen ja tais saada nimmarit johonkin riepuun tai vaatteeseen..

Oli muuttunut lapsuudenmaisemat aika kovasti kun oli lähitiekin kasvanut ennen taloa umpeen ja tie kiersi eri kautta nyt kuin lapsuudessa mummolani. Sisätilat talossa muistin kuitenkin hyvin, siellä ei niin paljoa muutoksia juuri ollutkaan.. meillä on numerot tosiaan ja saas nähdä miten paljon jatkossa tulee sitten pidettyä yhteyttä !? Ja miten tulee sinne lähdettyä ? Sovittiin kyllä että nähtäisiin nyt useammin, ehkä se lievä vieraantuneisuus siitä sitten katoaisi.. jännät fiilikset on nyt, viime yönä en saanutkaan edes nukuttua, toivottavasti kuitenkin jo ensi yönä ? Ennen jatkoa pitää kyllä sulatella tätä ekaa jälleentapaamista ja miettiä sitten jatkoa, ranteissa polttaa olen niin ihmeissäni tästä päivästä joka on varmasti ollut henkisesti todella raskas ja vapauttava. Luulen että tänään voi väsyttää aika hyvin..

Kirjoitettaessa soi Testament : Apocalyptic City