Kesän reitit

Kesä on vaihtunut syksyksi ja kesän 2013 reitit ovat tulleet nyt päätökseen. Tämä on juttusarjan viimeinen retki pääkaupunkiseudulla tältä erää. Minulla oli vaikeuksia valita vain yksi muita huikeampi retkikohde tähän viimeiseen kirjoitukseen, joten tällä kertaa valitsin monta kohdetta.

Kesän reitit-projekti antoi minulle mahdollisuuden ja motivaation tutkia pääkaupunkiseutua ristiin rastiin; Itä-Vantaalta Westendin rannoille sekä Kruunuvuoren huviloilta Kalasataman graffitiaidoille. Täytyy sanoa, että en ole koskaan aiemmin kierrellyt kotiseutua näin laajasti ja monipuolisesti. Kaupunki on näyttänyt minulle monipuolisuuttaan ja kauneuttaan ja aurinko on paistanut lähes jokaisena retkipäivänä.

Olen kulkenut HSL:n vuorokausilippu kourassa ympäri pääkaupunkiseutua milloin milläkin kulkuneuvolla; bussilla, junalla, raitiovaunulla ja metrolla. HSL:n reittiopas on ollut loistava apuri reittien valinnassa ja olen todennut, että jopa Nuuksioon pääsee julkisilla kulkuvälineillä kätevästi.

Toivottavasti kohteet ovat inspiroineet teitäkin tutkimaan paikkoja turistin silmin ja toivottavasti kertomani reitit ovat helpottaneet näihin tunnettuihin ja salatumpiinkin paikkoihin löytämistä.

Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta löytyy tutkittavaa vielä reilusti ja on paljon niitä salattuja paikkoja, jotka jokaisen täytyy vain itse löytää- muutenhan ne eivät enää olisi salattuja! Toisaalta ne tunnetuimmat ja tututkin paikat näyttävät eri vuodenaikoina aivan erilaisilta.

Jopa päivittäisen työmatkan voi taittaa monella eri tavalla. Ehkäpä huomenna sinäkin voisit esimerkiksi metron sijasta mennäkin töihin bussilla tai paikallisjunalla. Tällaisilla pienillä asioilla arkeenkin saa pientä matkailun tuntua ja saa taas uuden tilaisuuden leikkiä turistia.

Hieman erilaisen päiväretken voi kasata esimerkiksi kiertämällä pääkaupunkiseudun vanhoilla ostareilla, käydä uimassa jokaiselta mattolaiturilta tai kierrellä kauppahalleissa ja toreilla.

Tässä vielä listattuna lisää paikkoja antamaan pääkaupunkiseudulla asuville ja tänne matkaaville lisää inspiraatiota retkikohteiden valintaan:

-Kallahdenniemi: Vuosaaren alueella sijaitseva kaunis luontokohde. Rauhallinen tunnelma, meri ja metsää. Niemen kärjessä suosittu uimaranta. Kallahteen pääsee esimerkiksi matkustamalla metrolla Vuosaaren suuntaan. Jää pois Rastilassa, jonka jälkeen Kallahdenniemeen ei ole pitkä matka kävellä.

-Aurinkolahti: Vuosaaren uusi osa. Täällä on pitkä rantabulevardi, jossa kävellessään voi melkein kuvitella olevansa jossain muualla kuin Suomessa. Rannassa on muutama ravintola ja kahviloita. Uimaranta on pitkä ja vilkas. Aurinkolahteen pääsee matkustamalla metrolla Vuosaareen.

-Uutela: Itä-Helsingin upea luonto-ja ulkoilualue. Upeita ulkoilureittejä meren lähellä ja todella kauniit, korkeat rantakalliot. Uutelaan pääsee matkustamalla metrolla Vuosaareen. Vuosaaren asemalta voi joko kävellä Uutelan alueelle tai mennä lähemmäs bussilla numero 78.

-Mustavuori: Kaunis ulkoilualue Itä-Helsingissä. Vuorella sijaitsee jännittävä luola. Luolalle on vaikea löytää, mutta etsivä kyllä löytää tiensä! Matkan voi aloittaa esimerkiksi Mellunmäestä, jonne pääsee metrolla.

-Herttoniemen kalliot: Tuttavani kutsui näitä kauniita, korkeita näköalakalliota nimellä "Köyhän miehen Koli". Täältä on upeat näköalat kauas ja täällä on mukava viettää aikaa vaikka eväitä syöden. Tänne pääsee esimerkiksi matkustamalla metrolla Herttoniemeen tai Siilitielle.

-Olympiastadionin torni: Upea paikka ihastella Helsinkiä hieman eri perspektiivistä. Paikalle pääsee esimerkiksi raitiovaunuilla numero 4 tai 10.

-Talvipuutarha: Mukava virkistyspaikka ja miellyttävä retkikohde aivan keskustan tuntumassa.

-Linnanmäki: Hupia ja naurua Lintsin huvipuistossa.Tänne pääsee Rautatientorilta esimerkiksi raitiovanulla numero 3.

-Korkeasaari: Helsingin eläintarha kauniin Mustikkamaan kupeessa. Mustikkamaalla hyvät uimarannat. Tänne pääsee kätevästi bussilla numero 16.

-Tiedekeskus Heureka: Erilainen päiväretkikohde Vantaalla. Heurekaan pääsee Helsingin keskustasta parhaiten paikallisjunalla N tai R.

-Verkkosaari: Pian matalaksi jyrättävä alue, joka voi yllättää rosoisuudellaan. Tänne pääsee esimerkiksi menemällä metrolla Kalasatamaan.

-Merihaka: Tämä vihattu ja rakastettu kaupunginosa täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Olisiko nyt aika käydä tutkimassa tätä kolkolta tuntuvaa betoniviidakkoa hieman lähempää? Merihaka voi yllättää erilaisuudellaa ja karuudellaan. Merihakaan pääsee esimerkiksi busseilla numero 55 ja 16.

Koko Kesän reitit-juttusarja löytyy tästä osoitteesta ja jos olette viihtyneet matkassani pääkaupunkiseudulla, voitte jatkaa juttujeni seuraamista vakituisessa Urbaani viidakkoseikkailjatar-blogissani, jossa matkataan sekä lähellä että vähän kauempanakin. Kiitos matkaseurasta ja tervetuloa siis matkaan mukaan jatkossa Urbaanin viidakkoseikkailijattaren parissa!

Urbaani viidakkoseikkailijatar löytyy myös Facebookista, jota kautta juttuja on helppo seurata ja sinne päivitän välillä myös vähän ekstraa!

Edellisellä päiväretkelläni kävin bongailemassa lampaita Helsingin Lammassaaren alueella, mutta tänään suuntaan Vantaalle katsomaan hevosia, kartanoita ja hieman myös urheilemaan. Suuntaan siis Itä-Vantaalle, Hakunilan alueelle.

Haluan hyödyntää HSL:n vuorokausilipun tuomaa vapautta, joten ennen Vantaan bussiin astumista käyn vielä fiilistelemässä Helsingin eläväisintä kaupunginosaa, Kalliota. Kallion alueelle pääsee Rautatientorilta helposti esimerkiksi matkustamalla metrolla Hakaniemeen tai Sörnäisiin.

Oranssi metro kaartaa Rautatientorin asemalle ja hyppään kyytiin. Muutaman minuutin matkan jälkeen olen Sörnäisissä. Jään tässä pois kyydistä. Kävelen ulos metroasemalta ja suuntaan läheiselle Vaasankadulle.

Vaasankatu on kesän ajan toiminut kävelykatuna ja ennen niin huonomaineisella kadulla on nykyään myös paljon hauskoja baareja ja kauppoja. Koko Kallion alue on elävöitynyt paljon viimeisten vuosien aikana ja alueelle on tullut lukuisia uusia yrityksiä.

Vaasankadulta jatkan matkaa pienen mutkan kautta kohti Torkkelinmäkeä, joka on herttainen asuinalue pastellisine taloineen. Talojen edessä, mäen päällä on puisto. Täällä syön evääni ennen Vantaalle suuntaamista.

Pääsen Hakunilaan esimerkiksi busseilla numero 740, 741 ja 742, jotka lähtevät Rautatientorilta ja ajavat myös Sörnäisten Kurvin ohi. Odottelen bussia jonkin aikaa vilkkaassa Kurvissa, kunnes näen bussin numero 741K. Meneeköhän sekin Hakunilaan? Kysyn kuskilta ja saan myöntävän vastauksen. Kyytiin siis.

Matka-aika on noin 30 minuuttia ja päätän käyttää tämän ajan tehokkaasti hyväkseni ottamalla pienet päiväunet. Laitan herätyksen soimaan, etten matkusta pysäkkini ohi.

Puhelimeni piippaa herätyksen merkiksi. Olen Vantaalla. Vielä ei näy etsimääni pysäkkiä, Sotungintien pysäkkiä. Bussin takaosaan juoksee lapsi. Hän moikkaa ja kysyy, minne olen menossa. Vastaan hänelle ja samalla painan stop-nappulaa. Seuraava pysäkki on Sotungintie.

Täältä jatkan matkaa edessä näkyvää Viikinkitietä pitkin, jonka päässä sijaitsevat Nissaksen kartanon rauniot. Kartano on rakennettu vuosina 1912-1913, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1935. Nykyään kartanosta on jäljellä vain muutama kreikkalaistyylinen pylväs ja paikka on kuulemma erittäin huonossa kunnossa. Haluan silti käydä katsomassa, miltä tämä kartano nyt näyttää.

Muutaman minuutin kävelyn jälkeen näen jotakin. Sen täytyy olla etsimäni tuhoutunut kartano. Kävelen kartanon raunoiden ympäri. Alueella on näköjään istuttu iltaa rikotuista pulloista päätellen. Graffitejakin raunioihin on maalattu. Tämä on jostakin syystä kiinnostava paikka. Voi vain kuvitella, kuinka upea se on ollut kukoistuksensa aikana.

Nyt jatkan matkaa kohti jo aiemmin bussipysäkiltä näkemääni urheilupuistoa ja sen takaa alkavia lenkkeilymaastoja. Kävelen koulun ja urheilukenttien ohi. Täällä on todella hyvät ja monipuiliset liikuntamahdollisuudet!

Pian edessä näkyy aitauksia ja maataloja. Aitauksissa on hevosia. Tämä on näköjään ratsastuskoulu, Poni- Haka. Kävelen aitauksien ohi ja pian näkyy hieno, puinen rakennus. Sen täytyy olla Hakunilan kartano.

Puiden muodostama kuja johdattaa minut perille kartanoalueelle. Kartano on kaunis. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1905 ja se on nykyään Vantaan kaupungin omistuksessa. Pihamaalla on muitakin rakennuksia. Ne tuovat tänne mukavan maalaistunnelman. Tuolla näkyy penkkejä. Täällä on varmasti mukava vain viettää aikaa kauniina kesäpäivänä. Tänään on tosin sateista, joten en aio jäädä lukemaan kirjaa puun alle.

Suuntaan nyt lenkkipoluille. Pururata jatkuu pitkälle ja täällä on useita eri reittejä. Maisema on vuorotellen maalaismaisemaa, niittyjä, peltoja ja metsää. Talvella täällä on kylttien mukaan hiihtolatuja. Tämähän on loistava paikka tulla hiihtämään ensi talvena!

Maaseutu- ja metsämaisemissa lenkkeilyn jälkeen palaan takaisin lähtöpisteeseen, Hakunilan urheilupuistolle. Vettä sataa ja suuntaan bussipysäkille. Olin ajatellut käydä vielä Kuusijärvellä uimassa ja mahdollisesti saunomassa savusaunassa, mutta nyt jätän ne sateen takia väliin.

Täältä olisi päässyt Kuusijärvelle helposti bussilla numero 68A. Ehkä vielä menen sinne joku toinen päivä. Nyt odotan vain bussia numero 741, koska haluan pois vesisateesta ja haluan takaisin Helsingin kaupungin vilinään. Voisin mennä vaikka takaisin Kallioon juomaan kahvikupillisen.