Pari viikkoa sitten muuan puhelinkeskustelu kääntyi suosikkiaiheeseeni eli siihen, miten sinkkuja selvästi pidetään täysin vajaaälyisinä. Tähän tulokseen olen tullut, kun olen seuraillut nettideittipalveluiden mainontaa. Keskustelukumppanini laukaisi siihen, että no, mutta onhan sinkuissa paljon epätoivoisia. Häkellyin. Mutisin jotain ja kompuroin jotenkin puhelun loppuun ja jäin miettimään asiaa.
Epätoivoisia? Kuulkaas, minäpä kerron teille mitä se epätoivo oikein on.
Olettekos koskaan kuulleet Maslowin tarvehierarkiasta? Jos et, niin googlaa, mutta tässä lyhyesti: Maslowin tarvehierarkia kuvaa ihmisten perustarpeita. Niin, siis P-E-R-U-S-T-A-R-P-E-I-T-A.
Ensimmäisenä tulee selviytyminen elikkäs ruoka ja suoja – check, sanoi länsimaalainen. Sitten tulee turvallisuus. Tänä päivänä tätä voi soveltaa esimerkiksi työpaikan menettämisen pelkoon. Eli ei ihme, että yyttäreiden uhatessa ihmiset työpaikoilla saattavat taantua perin vittumaisiksi toisilleen.
Kolmantena tulee rakkaus ja tarve kuulua johonkin ryhmään/perheeseen/elämäntapaan. Sitten tulee itsetunto ja lopuksi itsensä toteuttaminen.
Tarvehierarkiaa voi tulkita myös silleen, että kun ensimmäinen taso on kunnossa, niin sitten on energiaa keskittyä seuraavaan kerrokseen. Eli, jos on oikeasti nälkä ja kylmä, niin ei siinä paljon blogin kirjoittaminen ja tykkäykset Facebookissa auta. Ja jos kaikki on kunnossa, niin sitten se, ettei kaikki tykkää, onkin maailman loppu. Tunnetaan myös ilmiönä first world problem.
Mutta takaisin sinkkuihin.
Rakastaminen ja tarve tulla rakastetuksi on siis ihmisen perustarve. Sepä on sieltä puolison kainalosta helppo sanoa, että voi kauheeta, kun sinkut on epätoivoisia, nettideittailevat ja kaikkee noloo.
Sinkut ovat ihmisiä, joilla on samat perustarpeet kuin parisuhteessakin olevalle. Heillä ei vaan ole sitä toista, joka voisi rakastaa ja joka rakastaisi häntä eli perustarve ei tältä osin toteudu. Sekö sitten oikeuttaa naureskelun epätoivoiseksi, jos tätä tilannetta haluaa muuttaa?
Oletko koskaan kuullut kenenkään (täysijärkisen) naureskelevan nälänhätää kärsivästä, et onpa epätoivoinen, kun jonottaa hyväntekeväisyysjärjestön jakamaa ruokaa? I rest my case.
PS. Sitä paitsi, tämä ”epätoivo” ei rajoitu vain sinkkuihin. Kun varatuille tarkoitettu nettideittipalvelu Victoria Milan lanseerattiin Suomessa jokunen vuosi sitten, tein sinne kokeeksi profiilin. Ilman kuvaa. Sain päivässä 44 viestiä. 44!! Eipä taida parisuhde olla tae Maslovin tarvehierarkian kolmannen tason toteutumisesta sekään.
Kirjoitettaessa soi Cheek: Älä pyydä mitään
10 kommenttia
Franny_Berry
6.10.2013 21:14
Kiitos! Ei ole montaakaan viikkoa, kun tästä olen (suu vaahdossa :D) puhunut! Ihan kiva teoria, mutta minusta portaat ovat hieman väärässä järjestyksessä. Eli kaikille sama asia ei ole niin tärkeää, kuin toisille. Ajatellaan esimerkiksi taiteilijaa - voisin kuvitella heidän arvostavan itsensä toteuttamista heti selviytymisen jälkeen. Voi olla, että oikein luomistuskissaan oleva vähät välittää edes ruuasta tai suojasta... Eikä sosiaalinen kuuluminen ja rakastamisen tarve leimaa ihmistä niin paljoa enää ikävuosien karttuessa - eikä ole edes evoluutioteoreettisesti tarpeellistakaan. Mutta teorioitahan ei tarvitsekaan määritellä kuin piru raamattua... :)
Se, että joku ylipäänsä leimaa sinkkuja "epätoivoiseksi" osoittaa suoraan järjen ja inhimillisyyden köyhyyttä ;) IMO.
Vastaa kommenttiin
Tuija
7.10.2013 20:42
Hei, joo, totta puhut, tuo porrasteoria ei ole aukoton. Minusta tuo tarvehierarkia on vaan älyttömän kiehtova, koska sen avulla pystyy hyvin selittämään itselleen kaikenlaisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa ja omiakin tunteita. Länsimaissa tarvehierarkia toimii myös hiukan eri tavalla. Esim. tuo rakkaus ja sosiaalinen kuuluminen. Jossain päin maailmaa sosiaalinen kuuluminen edellyttää naimisiin menoa, jolloin rakkaus tulee, jos on tullakseen vasta sen jälkeen.
licence27
6.10.2013 22:31
No kerrohan sitten samalla mistä ja mihin käyttötarkoitukseen tuo Maslowin tarvehierarkia alkujaan tehtiin. Sitä on vaan sen jälkeen yleistetty ja käytetty milloin missäkin yhteydessä.
44 viestiä päivässä on aika hieno saavutus. Tosin täytyy todeta että ihan oikeasti tarvis olla hyväntekeväisyysjärjestö yhdistelemään näitä vaikeimmin pariutuvia ja oikeasti pidempiaikaista seuraa kaipaavia ihmisiä. Jotkut ihmiset arvostavat parisuhdettaan oikeasti ja toisille se on vain välivaihe ennen seuraavia suhteita. Kuulemma ihmistä ei voi tuomita sen perusteella mitä hän on luvatun maan hiekkaan kirjoittanut. Jos sinne olisi kirjoitettu kaikkien parisuhteen aikana pettäneiden nimet ja pettämiskumppanit- uskaltaisitko lähteä lukemaan omasi ja exiesi listat?
Epätoivoinen- miten se määritellään? Jos raja vedetään deitti.net profiilin luomiseen niin olen sit tavannut aika upeita epätoivoisia ihmisiä, joista valitettavasti kaksi olisi kuulunut jollekin muulle sivustolle.
Vastaa kommenttiin
Mikko Mastosalo
7.10.2013 21:43
Ensimmäinen blogi, jonka luin koskaan. (No ok. Yhtä oregamiblogia kävin joskus kurkkaamassa) Tiukkaa settii. Ja mikä parasta: täällähän voi kaikki esiintyä halutessaan omalla nimellä. Tää blogi meni kyl nyt aihealueena totaalisesti ohi mut kai tääl on jotain kaljuille naimisissa oleville autoharrastajillekin. Terveisiä vaan kaikille.
Vastaa kommenttiin
Markus
8.10.2013 02:32
Maslow ei selitä esim. altruismia. Kaikenlaiset selibaatit ja muut uskonnolliset riitit jäävät Maslowin pyramidin ulottumattomiin. Ihmisen eräs arvokkaimmista kyvyistä on juuri kyky vapaaehtoiseen kärsimiseen. Jos luet Augustinuksen ja Tuomas Akvinolaisen etiikan perusteita, niin tuo Maslowin tarvehakuisuus näyttääkin yhtäkkiä aika pinnalliselta. Haluaisin myöskin korjata erään väärinkäsityksen. Rakkaus ei ole tarve - eikä rakastaminen ole tarpeen tyydyttämistä. Rakkaus on hyve - ja rakastaminen on lahja. On aikamme luonne olla itsekäs, kulutuskeskeinen ja yksinkertaisen prosessuaalinen elämänkatsomuksessaan. Todellisuudessa ihmiskunta on ajatuksellisesti ollut jo paljon pidemmällä - yksilön kykenemättä kuitenkaan soveltamaan ajattelumalleja omaan elämäänsä konkreettisesti. Olen vahvasti sitä mieltä, että monen sinkun sinkkuolemisen takana on halu syvempään kiintymykseen - unelma palvonnasta ja palvotuksi tulemisesta. Sinkkuus on moderniyksilön "uhraus" tämän elämää suuremman tavoitteen unelmoimiseksi. Nostamme unelmamme - fantasiamme ja odotuksemme niin korkealle, ettei arkipäivässä mikään (paitsi ehkä joku TV-supertähti) pysty toteuttamaan toiveitamme. Ja niin kariutuu yhtenäisyyden toive totuuden julmuuteen - päivä toisensa perään. Ja siitä kehittyy sitten tuo "epätoivo". Sic.
Vastaa kommenttiin
Franny_Berry
8.10.2013 17:05
Hieno kannanotto! Ajattelin vain, että eikö tuon takia muutkin kuin sinkut vaivu "epätoivoon" jos todellakin olettavat tai odottavat (toivovat) jonkun muun ihmisen jollain lailla täyttävän puutteita elämässään? Hyväksikäyttöä! :)
Tuija
9.10.2013 08:30
Hyvää kommentointia! On aina välillä hyvä pohtia omia motiiveja esim. parisuhteen osalta. Olen itse monesti tajunnut, että oikeasti haluan vaan rakastua. Kokea sen huumaavan tunteen, kun sateessakin vaan hymyilyttää. Eikö tuo nimenomaan ole tuota, että toivoo jonkun toisen täyttävän elämässä jonkun kolon, johon ehkä voisi itsekin täytettä ammentaa?
Vastaa kommenttiin
Franny_Berry
20.10.2013 15:12
Näin sen näkisin, kyllä. :) (Ja minua hymyilyttää sateessakin, tai ehkä varsinkin sateessa...)
HupiX
3.2.2014 03:30
Ei saa lukea otsa kurtussa
- Sinkkuus valintana sotii kaikkia elämän perusasioita vastaan.
Kaiken elämän alku ja lopputarkoitus on suvunjatkaminen. Siinä sinkku epäonnistuu ja kuolee sukuputtoon. Jos sinkkuus olisi geeneistä kiinni, se tapahtuisi yhdessä sukupolvessa. Joten kyllä se sinkku on aika friikki ja sopeutumaton elämään. Jos sinkku ei kelpaa kenellekään - on siinä jotain vikaa. Silloinkin suvunjatkaminen jää ja vika ei periydy. Luonnonvalinta.
Kuka tahansa voi kehittää minkä tahansa teorian, mutta luonto toimi näin.
Suvunjatkamisessa kumminkin mättää jokin, koska nunnat ja munkit eivät ole kuolleet sukupuuttoon.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:34
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin