”Pitääkö täällä tappaa itsensä tai muita, kun apua ei saa.” - Aki
”Ongelmana on, että nuorille ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut” - Tuomo Tikkanen Suomen Kuvalehdessä
Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina (9.9) masentuneen parikymppisen espoolaisen Akin tapauksesta. Hän haki apua terveyskeskuksesta, sairaalan päivystyksestä, mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksesta, nuorisopoliklinikalta, A-klinikalta sekä sosiaalityöntekijältä. Aki ohjattiin mielenterveyspalveluista päihdehoitoon ja päihdehoidosta mielenterveyspalveluihin. Kun apua ei löytynyt, Aki teki itsemurhan.
Samalla kun masennusdiagnoosit ovat yleistyneet, tiedetään alkoholin kulutuksen kasvaneen lähes 50 prosenttia. Silti Akin ongelmia ei ymmärretty hoitaa kokonaisuutena.
Aki ei ollut yksittäistapaus.
Suomessa joka vuosi 1000 ihmistä päätyy tappamaan itsensä. Itsemurhien määrä ei ole laskenut 2000-luvun puolivälin jälkeen.
Noin 120 000 suomalaista on poissa työelämästä mielenterveysongelmaan perustuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Vuonna 2011 puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden perusteella.
Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Vuosittain työelämästä jää pois noin 1800 nuorta. Vain neljännes heistä palaa takaisin työelämään. Työterveyslaitoksen mukaan jokaisen varhain eläkkeelle jääneen nuoren menetetyn työpanoksen arvo on 1,5 miljoonaa euroa.
Suomi on edelleen maa, jossa riittämättömän rahoituksen ja hallinnon huonon yhteistyön vuoksi masentunutta nuorta voidaan pompotella palvelusta toiseen ilman, että kukaan ottaa hänestä vastuuta. Pahimmassa tapauksessa itsemurhaa harkitseva nuori voi joutua odottamaan useita viikkoja psykologin puheille pääsyä. Tilanne on kestämätön.
Tämä kaikki on häpeäksi hyvinvointivaltiosta ylpeileville suomalaisille.
Osallistuvat Nuoret 2013 ry vaatii valtiota ottamaan nuorten hyvinvointi- ja mielenterveyspalveluihin pääsyn ja ohjauksen osaksi nuorisotakuuta.
Nuoria tulisi lähestyä kokonaisuutena. Työpaikan saanti ei auta, jos on vakavasti masentunut tai muuten avun tarpeessa. Työn tai koulutuspaikan saamisen lisäksi nuoren pitäisi myös jaksaa, osata ja pärjätä koulussa tai työpaikassa.
Nuorisotakuu ei voi toteutua mikäli nuorten masennusta, itsemurhia ja työkyvyttömyyttä ei oteta vakavasti. Tämä vaatii kokonaisvaltaista puuttumista nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Vain hyvinvoiva nuoriso voi tuottaa hyvinvointia muille.
Lisätietoja:
Joel Linnainmäki
+358 50 574 0924
Linnainmaki@fin.la
Kirjoitettaessa soi The National - Sorrow
3 kommenttia
shiwan8
13.9.2013 06:56
Pitääkö joku tätä vielä hyvinvointivaltiona?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Näkevä silmä
13.9.2013 14:14
Vaikka olenkin periaatteessa samaa mieltä oleva vihervasemmistolainen vellihousu, nyt täytyy kyllä sanoa että jotain vastuuta on ihmisellä itselläänkin. Hesarissa oli 12.9. alan työntekijä mielipidekirjoitus, jossa minusta hyvin kiteytettiin joitain hoidon ongelma, mm. tarjotun hoidon ja hoidontarpeen ristiriita.
"Psykiatrinen hoito ei kuitenkaan voi aina olla pelkästään sitä, mitä asiakas eli potilas milloinkin tilaa. Meidän tulee kuunnella ihmistä ja pyrkiä kohtaamaan hänet kokonaisuutena, mutta me emme voi taikoa asuntoja ja ilmaisia lastenhoitajia saati hakea potilaita kotoa vastaanotollemme."
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Juhis Ranta
20.9.2013 04:01
Se auttaisi jo paljon, jos palvelut saataisiin samalta luukulta ja niin, jos ihmisen ongelmia käsiteltäisiin kokonaisuutena. Sitä on vaikea tietää, että aiheuttaako masennus päihteiden käyttöä vai päihteiden käyttö masennusta. Nämä ongelmat kulkevat kuitenkin hyvin usein käsikädessä ja niitä tulisi hoitaa samaan aikaan.
Ennalta ehkäisy olisi yhteiskunnan kannalta halvin ratkaisu, mutta samalla täytyy auttaa heitä jotka ovat jo nyt heikossa jamassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin