Google ja valikoiva muisti

Meillä kaikilla on valikoiva muisti. Se ilmenee kaikkein parhaiten kirjoitetuissa muistelmissa. Sellaisia nimittäin ruvetaan kirjoittamaan siinä vaiheessa, kun muisti pätkii ankarasti - ainakin lopputuloksesta päätellen.
Onneksi emme ole pelkkien muistikuvien varassa, vaan on olemassa suuri määrä dokumentteja, joista asioita voi tarkistaa. Esim. Urho Kekkonen ja hänen kannattajansa kehuivat, millainen rauhanpoliitikko UKK oli jo sodan aikana. Kuitenkin Suomen Kuvalehteen Urkki kirjoitti, että mitä enemmän sakemanni tappaa itänaapureitamme, sitä parempi. Kekkosella oli kieltämättä myöhemmin paljon valtaa, mutta hän ei kuitenkaan voinut ryhtyä keräämään Suomesta pois kaikkia Suomen Kuvalehden kyseisiä numeroita, eli tieto säilyi.
Nyt on saatu aikaan EU-päätös, jonka mukaan Googlea voidaan vaatia poistamaan ”vanhentuneet” eli jonkun mielestä kiusalliset asiat. BBC:n mukaan ensimmäisenä jonossa ovat olleet poliitikko, hoitovirheitä tehnyt lääkäri ja pedofiili eli mukavan edustava valikoima. http://www.bbc.com/news/technology-27423527
Ymmärrän oikein hyvin, että eräästä suomalaisesta puolueesta, jonka nimi alkaa p-kirjaimella, löytyy joukko henkilöitä, jotka haluaisivat poistaa uhkauksensa ampua, nylkeä tai keittää öljyssä jokin tietty henkilö. Olen vahvasti sitä mieltä, että nämä kieltämättä ääliömäiset möläykset ovat osa niin merkittävää – negatiivisesti merkittävää – poliittista liikettä, ettei niitä mihinkään ruveta poistamaan.
Asiaa pitäisi lähestyä vähän toisella tavalla. Pitäisi alun perin miettiä, mitä internetiin kirjoittaa. Kun 2006 aloitin blogin nimimerkin suojissa, ymmärsin, että Turun kokoisessa kaupungissa henkilöllisyyteni paljastuu joka tapauksessa. Niinpä ensimmäisessä blogimerkinnässä ilmoitin, etten aio itsestäni kertoa mitään ja aika tarkasti olen sanassani pysynyt. Pysynyt siitäkin huolimatta, että aivan hiljattain toisessa blogissa tivattiin minulta, mitä pankkia käytän. Tivaaminen on kaikkein huonoin tapa saada minulta vastauksia.