Presidentinvaalien hybridivaikuttaminen

Katsoin suomalais-venäläisen yhdistyksen Rufin pohdintaa siitä, kannattaako Suomen presidentinvaaleissa Huhtasaarta vai Väyrystä. Tavoitteena ei varmastikaan ollut varsinainen valinta Tasavallan Presidentiksi, vaan yhteiskunnallisen entropian eli hajaannuksen levittäminen Suomessa, ihan vain varmuuden vuoksi. Siksi oli valittu kaksi suom. arvomaailmasta kauimpana olevaa ehdokasta.

Rufin pohdinta oli minulle riittävä peruste valita ne kaksi ehdokasta, joita en ainakaan ikinä äänestäisi. Nythän äänestettiin Suomen eikä Venäjän presidentistä.

US:n blogeja lukiessa kannatusta ovat saaneet lähinnä vain em. kaksi ehdokasta. En suinkaan epäile, että bloginkirjoittajat saisivat palkkaa Kremlistä, mutta sellainenkin käsite kun hyödyllinen idiootti on olemassa. Kun virtuaalinen ympäristö tuntuu olevan jotain mieltä, sitä on syytä myötäillä ja herättää samalla huomiota.

Persujen ilmaisu ”ilmatilan hallinnasta” edellyttää lisäksi riittävän joutilaita kirjoittajia, jotka voivat samalla valittaa työttömien aktivointimallin vääryyksistä, tämähän on ollut toiseksi suosituin aihe.

Kuvaukset Niinistön ja Haaviston twitter-tilien virtuaalisista seuraajista ja ”seuraajien” venäläisestä alkuperästä todistavat, että venäläinen pukinsorkka on ollut Suomen 2018 vaaleissa mukana. Samaa todistaa se, että em. kaksi ehdokasta eivät todellisia ääniä saaneet ollenkaan niin paljon kuin nettinäkyvyyttä. Edelleen ennen vaaleja todisteltiin Huhtasaaren suurta suosiota vaalikoneissa. Yksi ja sama robotti voi käyttää vaalikonetta miten monta kertaa hyvänsä, mutta äänestämiseen tarvitaan oikea, todellinen ihminen ja voimassa oleva – peräti ihan suomalainen - henkilöllisyystodistus.

Niin kauan kuin Niklas Herlin omisti US:n, asia oli varmaan hänen yksityisasiansa. Nyt kun omistajana on Alma Media, en alkuunkaan ymmärrä, miksi pörssiyhtiön pitäisi ylläpitää jotain ylimääräistä persujen äänenkannattajaa, kun puolue saa puoluetukeakin paljon yli todellisen nykyisen kansanedustajamääränsä.

Lisäksi olisi kovin inhimillistä, jos koetettaisiin jotenkin hillitä ihmisen oikeutta munata itsensä sananvapauden alttarilla. Julkiselle tohtorinväitökselle on tiukat kriteerit. Olisi mielestäni perin toivottavaa, että ”isäm maallisiksi” itseään kutsuvat osaisivat edes auttavasti äidinkieltään – mikäli se kieli tosiaan on suomi eikä venäjä.

Kirjoitettaessa soi Oi suuri ja mahtava