Luettuani artikkelin liikuntaharrastuksen lopahtamisesta jäin miettimään miten se minulla on kestänyt vuodesta toiseen.
Kävely, kaiketi suomalaisten eniten suosima liikuntamuoto, valikoitui minulle aikanaan työkiireiden vuoksi. Epäsäännöllinen ja kiireinen aikataulu estivät säännölliseen aikaan alkavan harrastuksen, koska tuntien laiminlyöntejä ja rahan menoa olisi eittämättä tullut. Kävellä voi silloin kun se itselle sopii. Niinpä olen ainakin 20 vuotta kävellyt tunnin päivässä. Kävely on hyvä harrastus myös siksi, että iän vuoksi sitä ei tarvitse lopettaa kuten rankempia lajeja.
Kävely on edullista, helppoa ja nautinnollista. Sään mukaiset jalkineet ja asusteet eivät paljoa maksa moneen urheilulajiin verrattuna. Kävelemään ei juuri tarvitse ajaa minnekään vaikka sekin on joskus mukavaa. Olen vasiten ajanut jonnekin ja kävellyt sitten siellä tai kyläilyreissulla ystävän kanssa.
Yksi syy miksi kävelyyn ei kyllästy piilee siinä, että se mahdollistaa vaihtelun ja esteettisyyden. Eri reittejä valitessaan näkee erilaisia ympäristöjä ja maastoja ja kauniilla alueilla kulkiessaan nauttii miljöön viehättävyydestä. Itse kuljen mieluiten meren rannalla, sillä meri rauhoittaa ja on alati erilainen.
Kävelyssä minulle on tärkeää myös raikas ilma. Sisäliikunta ei suo samanlaista virkistystä.
Kävely voi olla myös sosiaalista. Minulla on ollut lenkkikavereita joiden ajat ovat sopineet yksiin omieni kanssa.
Liikuntaharrastuksen jotkut aloittavat terveytensä edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Kävely on terveellistä monella tapaa, eritoten istumatyöläiselle. Kävely vetreyttää monipuolisesti kehoa, varsinkin selkää ja jalkoja mutta pitkäkestoisena myös sydäntä ja keuhkoja.
Ei kun siis kävelylenkille! Se näyttää kiinnostavan muitakin :) http://helsinginkavelyfestivaali.blogspot.fi/p/etusivu.html