Suojasin itseäni erään menetyksen jälkeen uppoutumalla työhöni. Se piti minut niin kiireisenä etten kerinnyt murehtia tapahtunutta.
Turvauduin niin ollen mielen suojakilpeen, puolustusmekanismiin. Tällä kertaa se oli jalostaminen eli sublimaatio.
Johanna ja Jan-Henry Stenbergin mukaan suojakilpi tarkoittaa hankalien tunteiden aiheuttaman tukalan tilan helpottamista rakentavalla toiminnalla.
Määritelmä on heidän kirjastaan ”En se minä ollut”, itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet, Duodecim.
Tuttavapiiristäni muista tällaisen esimerkin: Muuan ihmissuhdevaikeuksien vuoksi terapeutille hakeutunut nainen lopetti vastaanotolla käynnit kun puheeksi tuli eräs hänen oma asennoitumispiirteensä. Myöhemmin hän rupesi karttamaan myös erästä ystäväänsä kun tämä asennoitumispiirre tuli taas tapetille.
Myös tämä nainen turvautui puolustusmekanismiin eli defenssiin pitääkseen itsensä kasassa. Hän ei ollut kypsä käsittelemään oman asennoitumisensa seurauksia.
Puolustusmekanismeja tarvitsemme ja käytämme me kaikki. Ne takaavat riittävän toimintakyvyn kiperissä tilanteissa. Mutta defenssinsä olisi hyvä tuntea.
Stenbergien kirja lupaa että sen avulla voi hallitsemattomilta näyttäviin asioihin löytyä ymmärrystä ja säännönmukaisuutta.
Tämän kirjan voi ajatella sopivan monenlaisille henkilöille ja monella tapaa.
Siitä voivat eri alojen ammatti-ihmiset löytää uusinta tietoa defensseistä. Kirjassa esitellään esimerkiksi uusia tutkimustuloksia unista ja muistista. Muistamiseen liittyvät tutkimuksethan ovat yhä tärkeämpiä ikääntyvän väestön osuuden kasvaessa.
Kirjan mukaan ihminen pystyy esimerkiksi tahdonalaisesti heikentämään sellaisten muistikuvien mieleenpalautumista joita hän ei halua muistaa.
Myös tuoreita stressitutkimusten tuloksia esitellään.
Kirjaa lukiessa hakematta mieleen tulevat myös monet politiikan kuviot.
”Henkilö voi syyttää ongelmastaan kokonaista ihmisryhmää kuten ulkomaalaisia, rasisteja, hyväosaisia tai kansanedustajia. Paha olo lievittyy kun sille löytyy syyllinen jostain muusta kuin itsestä ja omasta toiminnasta.”
Kuinka moni töpännyt poliitikko onkaan syyttänyt mediaa tai toista puoluetta edustavaa kollegaansa ajojahdista. Se on ollut vastuun välttelyä, ulkoistamista, puolustusmekanismi.
Ammatti-ihmisille kirjassa on myös pitkä lähde- ja kirjallisuusluettelo lisätiedon hankkimiseksi.
Kirjaa voi pitää myös käsikirjana jonka osioita voi lukea yksi kerrallaan, vaikka tutkia kuinka ikääntyminen vaikuttaa defenssien käyttöön tai millainen yhteys puolustusmekanismeilla on mielenterveyden häiriöihin. Kiinnostava on esimerkiksi tieto siitä että ihminen voi valita eri ikäisenä erilaisia puolustusmekanismeja.
Kirja on omiaan myös kenelle tahansa omasta tai ylipäänsä ihmisen käyttäytymisestä kiinnostuneelle. Runsaat konkreettiset esimerkit auttavat ymmärtämään miten erilaiset defenssit toimivat.
Esimerkiksi henkilö ,joka kieltäytyy keskustelemasta parisuhteen ongelmista turvautuu välttely- defenssiin.
Huimausta ja pahoinvointia ennen työhaastattelua tunteva taas somatisoi.
Työympäristön nokkela vitsinkertoja voi paikata kovatahtisessa työympäristössä työskentelynsä epävarmuutta. Huumoriin turvautuminenkin voi siis olla defenssi.
Puolustusmekanismit eivät ole hyviä eikä pahoja ja niitä tarvitsemme ja käytämme me kaikki. Kuitenkin defenssejään tunnistettuaan ihminen voi lisätä itsensä tuntemusta ja ymmärtää muidenkin käytöstä entistä paremmin.
Laaja termejä selittävä sanasto kirjan lopussa on valaiseva.
