Viime torstaina illalla istuin Taideteollisen korkeakoulun (anteeksi Aalto yliopiston) Mediakeskus Lumen täydessä auditoriossa seuraamassa Marimekon syksyn ja talven 2010 uusia vaatteita.
Marimekon pääomistaja Mika Ihamuotila rykäisi pari sanaa hiljaisuuden tärkeydestä. Paikalla oli myös Helsingin yliopiston (ei wave!) entinen kansleri Risto Ihamuotila (wave, muttei se yliopisto), Mikan isä. Hiljaisuuden vilinässä nähtiin myös Huippumalli haussa -kokelaita (noin kuusi) ja jalkapalloilija Aki Riihilahti.
Sitten niihin mekkoihin: huomiota näytöksessä tuntuivat saavan vain kaikkein erikoisimmat asut: lopussa tulleet Derek Lawlorin seitsemän uniikkia pukua. Neuledesignistaan tunnettu britti oli tehnyt Marimekolle signatuurityylinsä mukaisia asuja: naruja kerällä (kuva 1). Hienoa taidetta, mutta kun mallikin näyttää ne päällään jonkin verran leveältä, pistää miettimään olisiko asuihin saatu vähän sex appealia "lankahyttyrää" vähentämällä (mikäli uniikkipukuja halutaan muokata myyntitarkoituksiin). Ymmärrätte, mitä tarkoitan, kun kurkkaatte tähän ikkunaan: http://dereklawlor.com
Suosikkini talven mallistosta olivat Joanna Vanderpuijen ja Chary Westbergin vaatteet (Vanderpuije on tehnyt töitä muun muassa Alexander McQueenille ja Diane von Furstenbergille). Westbergilla oli hyvännäköisiä mekkoja (kuva 2), Joannalla hauskoja Kivet-printista tehtyjä asuja.
Kirjoitettaessa soi Chisu: Sama nainen
