H&M laajentaa tänä keväällä "hyväntekeväisyysrepertuaariaan".
Huhtikuussa kauppoihin tullut Garden Collection (se, jossa on se ruusumekko) on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja luomupuuvillasta.
Maaliskuussa H&M sai kauppaan luomukosmetiikkasarjan.
Toukokuussa ruotsalaiskuvittaja, muun muassa Kenzolle aiemmin kuvittanut Lovisa Burfitt suunnittelee kassin, jonka hinnasta 30 prosenttia menee Unicefille. Kyseessä on H&M:n suurin Unicef-projekti ja kohteena Etelä-Intian puuvillatuotantoalueen lapset. Kokoelmaan tulee toinenkin kassi, joka on kaupoissa elokuussa.
Kevään uimapukukokoelman, jossa on muun muassa batiikki-bikineitä (valitettavasti, todellinen ysäri-flashback), myynnistä kymmenys menee WaterAid-järjestölle. Järjestön tavoitteena on puhdas vesi kaikille.
Tämän lisäksi H&M on tehnyt muita sitoumuksia: vuoteen 2013 mennessä 50 prosenttia sen käyttämästä puuvillasta tulisi olla luomua.
Aika lista. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että kyseessä on enemmän kuin trendi. Käykö niin, että 2010-luvun lopussa luomupuuvilla ja reilun kaupan kahvi ovat standardeja vai onko kyseessä vai ohimenevä ilmiö? Tyyliin tätä me länsimaiset kuluttajat nyt haluamme, huomisesta ei tiedä. Mitä uskotte?
P.s. Asiahan ei tähän kuulu, mutta kuitenkin. Suosituksissani on libanonilaisen filosofin Nassim Nicholas Talebin kirja The Black Swan. Kirja käsittelee epätodennäköisyyden merkitystä maailmanhistoriassa. Talebin mukaan yritämme jälkeen päin rationalisoida noita epätodennäköisyyksiä, esimerkiksi toteamalla että merkit olivat nähtävissä. Ihmisellä on tarve ja halu luoda mielessään kaavoja, jotka selittävät asioita; epävarmuus on ahdistavaa. Nämä kaavat ja yksinkertaistukset jättävät kuitenkin asioita huomioimatta. Mikä mielenkiintoisinta: selittäviä kaavoja (astrologia, mallinnokset yms.) muita innokkaimmin käyttävät ihmiset, joiden aivoissa on paljon keskushermoston välittäjäaine dopamiinia.
