Kymmenen syytä jättää Kreivitär katsomatta

Kreivitär
Elokuva

Ohjaus: Julie Delpy
Käsikirjoitus: Julie Delpy
Pääosassa: Julie Delpy

Tarkastaja hykerteli, että hyvältä kuulostaa: elokuva Draculan esikuvasta, transylvanialaisesta sarjamurhaajattaresta Erzsébet Báthorysta. Vaan ei. Tässä elokuvan kymmenen pahinta vikaa.

1. Elokuva on tylsä.
35 minuutin kohdalla ei ole vieläkään tapahtunut mitään. Vaadin veriorgioita, niitähän tässä teatterissa jokainen on katsomassa!

2. Hahmot ovat ohuita ja epäuskottavia.
Voiton vie Daniel Brühlin esittämä nuori rakastaja, jolla on yksi luonteenpiirre: vähän nössö. Erikoismaininta Andy Gatjenin esittämälle masokistirakastajalle, jonka motiiveissa ei ole päätä eikä häntää.

3. Huono syy ryhtyä murhaajaksi
Miksi aina pitää mennä sekaisin siitä, että mies jätti? Eikö nainen nyt voisi edes kerran olla elokuvassa ihan vaan sadistinen murhaaja ja sekopää, tappaa satoja neitsyitä ja kylpeä näiden veressä ihan omasta aloitteestaan?

4. Leffan opetus kusee.
”Historia on voittajien kirjoittamaa, ei me oikeasti voida tietää, minkälainen tyyppi Erzsébet Báthory oli.” No älä. Jos ei kerran voida tietää, mikä pakko siitä on tehdä tylsä?
”Kreivitär Báthoryn hirmuteot saattoivat olla vain kateellisten miesten panettelua.” Ehkä, mutta jos tyyppi ei ollutkaan sekopäinen sarjamurhaaja (hahmon ainoa kiinnostava piirre) vaan tylsimys, miksi helvetissä siitä pitäisi tehdä leffa?

5. Ruma ja tympeä.
Karpaateille sijoittuvasta pukudraamasta voisi varmaan saada visuaalisesti hienon.

6. Lisää ruutuaikaa punapäiselle lesbonoidalle.
Vaikka Anamaria Marinca näyttelee kuin yläasteen joulujuhlan kakkosmiehitys, on hänen esittämänsä noitanainen filkan menevin henkilö.

7. Liian kaunis pääosanäyttelijä.
Erzsébet Báthory kauhistui vanhenemistaan niin, että alkoi murhauttaa nuoria tyttöjä kylpeäkseen näiden veressä. Julie Delpy saa vaivoin puristettua naamaansa yhden naururypyn. Neitsyiden verta, tuota 1600-luvun Botoxia, ei tämä täti tarvitse.

8. Eläytymisongelma
”Aaaargh, olen viisikymppinen täti ja minulle tulee ryppyjä!” Eläytyköön ken viitsii.

9. Ääliöintiä käsikirjoituksen tasolla.
Hevosen eteen hyppäävä, ruton runtelema noitanainen? Camp-leffassa hyvä, vakavassa historiallisessa draamassa auttamattoman pöljä. Esimerkkejä on kymmenittäin, mutta tylsyys on silti kässärin pahin ongelma.

10. Liian vähän piiskausta ja lesboseksiä.
Jos annetaan ymmärtää, pitää ymmärtää myös antaa.