True Blood
Tv
Sisältää spoilereita.
Viattomalla neitsytblondilla Sookie Stackhousella on ongelma.
”Siis voi hitsi, mun salskea, yliluonnollinen muodonmuuttajapomoni on ollut rakastunut muhun jo tosi kauan, mutta mullahan on jo superkomea vampyyripoikaystävä, ja nyt toi järjettömän seksikäs viikinkivampyyrikin on musta kiinnostunut, siis mä en kestä.”
Vampyyrisarja True Blood alkoi kakkosella maanantaina. Mullan alla -sarjan Alan Ballin luoma, Charlaine Harrisin The Southern Vampire Mysteries -kirjoihin perustuva True Blood on Jenkeissä silmittömän suosittu. Sen kakkoskauden päätösjakso keräsi viisi miljoonaa katsojaa, valtaosa naisia. Eikä ihme.
Harrisin romaanit ovat harlekiinikirjoja yliluonnollisin maustein. Harlekiinikirjat ovat niitä harvoja naisille suunnattuja massamediatuotteita, joissa käsitellään seksiä riittävän ronskisti. Muu seksin kuvaus vaikkapa pornossa, tv-sarjoissa ja lehtien kansissa on lähes poikkeuksetta miehille suunnattua tai miehisestä näkökulmasta kuvattua. Kun harlekiiniromaanista sitten tehdään tv-sarja, saavat heteronaiset kerrankin jotain samaistuttavaa (ja kuolattavaa). Kaukana on se aika, kun vampyyrit olivat Nosferatujen kaltaisia hirviöitä. Tämän päivän pyyrit näyttävät Alexander Skarsgårdilta.
Seksi on sarjan syvimmässä keskiössä. Sarjan alussa seurataan kahta erilaista seksinharrastajatyyppiä. Sookie, johon naiskatsojan on tarkoitus samaistua, on odottanut sitä oikeaa. Kun vampyyri-Bill, kokenut herrasmiesrakastaja, sitten saapuu, on seksin aika. Perusotteeltaan Billin ja Sookien romanssi on harlekiinikamaa, paitsi että vampyyri rynkyttää tyttöä totutumpaa raisummin. Pari näyttää todella nauttivan meiningeistä, eikä ollut yllätys, että Sookien esittäjä Anna Paquin ja Billin näyttelijä Stephen Moyer alkoivat seurustella jo kuvausten alussa.
Toinen seksinharrastajatyyppi edustuu Sookien viriilissä veljessä Jasonissa, jota alkaa kanittaa heti kun mailin päähän ilmestyvät mikroshortsit. Jasonin edesottamukset koostuvat ykköskauden alkupuolella sikspäkin yksityiskohtaisesta esittelyrupeamasta ja no, naimisesta. On piristävää, että kun meiningit käyvät seksipitoisiksi, kamera ei käänny kuvaamaan makkarin liehuvia verhoja, vaan siirtyy mahdollisimman anteliaaseen kuvakulmaan. Sarja ei hukkaa yhtään hetkeä kuvata naimista. Kovimmat orkut saadaan tietenkin verileikeistä. Kun Bill haukkaa Sookieta, herrasmies vaihtuu hirviöksi, eläimellisyys saa vallan ja tuo suhteeseen vaaran elementin.
Luin Harrisin romaaneista kolme ensimmäistä. Ne olivat selvästi huonompia kuin True Blood, jonka ykköskausi parempi kuin kakkonen. Kakkoskaudelle piti tehdä jotain vielä rohkeampaa, vielä alastomampaa, vielä villimpää. Melkein joka jaksossa nähdään koko kylän kattavat ryhmäorgiat, mikä on lopulta yllättävän puisevaa. Aluksi on tietenkin aika hauskaa, kun kylällinen punaniskoja sekstaa transsissa.
Punaniskat tekevät sarjasta, no, verevän. Syvän etelän Bon Tempsin kaupunki punaniskoineen, rasisteineen ja uskonnollisine fanaatikkoineen on paljon kiinnostavampi kuin tv-sarjojen ainainen New York.
Rasismikorttia vilautellaankin ahkerasti. Vampyyri on uusi neekeri, jota vihataan, tuijotetaan, äimistellään, halveksitaan ja jota kohtaan on läjittäin ennakkoluuloja. Tässä sarja kuitenkin kompastuu. Sen tarkoitus on osoittaa, kuinka kamalaa ja vaikeaa rasismin kohteilla on. Katsojan on tarkoitus inhota ja vihata vampyyrivastaista Fellowship of the Sun -uskonlahkoa ja tuomita syrjintä. Jenkeissä (tyhmät) tv-kriitikot ovat ylistäneet sarjan rasisminvastaisuutta.
Mietitäänpäs. Sarjan vampyyrit ovat verenhimoisia tappajia, joista pieni osa on moraalisesti riittävän yleviä pitämään himonsa kurissa. Moni ei edes yritä, ja nekin, jotka yrittävät, sortuvat väkivaltaan, tappamiseen ja raiskaukseen melko pienestä yllytyksestä. Vampyyri tappaa, koska verenhimo on vampyyrien kulttuurinen, jopa geneettinen piirre. Hemmetti, näiden tyyppien kanssa on syytäkin olla varovainen. Ennakkoluulot ovat totta. Tämä ei edistä suvaitsevaisuutta pätkääkään, vaan lähettää kummallisen ristiriitaista viestiä. Mutta hei, unohdetaan se ja keskitytään siihen, että vampyyrit ovat valkoista miestä parempia sängyssä.
14 kommenttia
Anonyymi
5.3.2010 14:42
Sama ristiriita häiritsi minuakin. Sarjahan epäsuorasti väittää, että rasistisilla mielipiteillä on perusteet.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 15:05
Silloin kun minä olin nuori vampyyrit imivät verta, eivät munaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 17:03
Epäilen tuota, että True Bloodin "tarkoitus on osoittaa, kuinka kamalaa ja vaikeaa rasismin kohteilla on". Luulen, että sarja ei "kompastu" lainkaan. Ei niin, että "tarkoitus" olisi myöskään edistää rasistisia ennakkoluuloja.
Oikeassa maailmassa ei ole vampyyreja. Kuvitteelliseen rotuun/rinnakkaislajiin kohdistuva tarkastelu poistaa tietyt rotudraamateosten ongelmat. Kun rotu ja sen ominaisuudet ovat fantasiaa, voidaan käsitellä nimenomaan mielikuvia eikä vängätä metatasosta - että onko TV-sarjan antama kuva rodusta X totuudenmukainen. Sarja ei ole antirasistinen tai rasistinen. Katsoja voi ymmärtää punaniskan mielipiteen muodostumista, silti ei tarvitse asettua seisomaan kenenkään joukkoihin.
Vampyyreihin tarinoiden hahmoina liittyy kiehtovia ja kammottavia mielikuvia, katsojalla on siis jo valmiiksi päässään samaa mentaalista ainesta kuin sarjan punaniskoilla. Vampyyrihahmojen esittäminen rasismin ja syrjinnän uhreina monimuotoistaa niiden ambivalenssia.
Bladen kaltaisessa toimintaviihteessä vampyyrien paikka tarinan mekaniikassa on olla selkeämmin pahiksia. Kiinnostavuuden takia sellaisessakin viitekehyksessä vampyyreille annataan erilaisia luonteita, osa verenimijöistä on jopa jonkinlaisia hyviksiä. Bladessa yhtenä elementtinä on myös ristiriidat syntyjään vampyyrien sekä puremalla vampyyriksi muutettujen välillä. "puhdasveriset" ovat verenhimoisia syntyperänsä takia, muutetut ikäänkuin narkkareita tai parantumattomasti sairastuneita.
Ei True Bloodin tekijöillä välttämättä ole mitään halua sen kummemmin käsitellä mitään. Sarjan asetelma tuottaa dramaa kuljettavia ristiriitoja, seksi ja väkivalta sopivalla tavalla tarjottuna tuovat katsojia. Tekijän tavoitteet ovat sitäpaitsi merkityksettömiä teoksen synnyttämien vaikutelmien suhteen. Se, että pitää SS-uniformuja komeina, ei tarkoita tuhoamisleirien kannattamista.
True Blood voisi kyllä olla myös white power -bändin nimi...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 17:17
^ Ei pidä paikkaansa. Vampyyrimyyteissä seksuaalisuudella on aina ollut suuri osa, vaikka sitä ei ole ollut tapana sanoa suoraan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 19:52
samastua-sanaan ei kuulu i-kirjainta
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Maria Pettersson
5.3.2010 20:08
Johan pomppasi! Kielitoimisto toteaa kotisivujensa ohjeita ja suosituksia -osuudessa seuraavasti:
Muodot samastaa ja samaistaa (samoin kuin samastua, samaistua) ovat molemmat mahdollisia. Merkitys on ’pitää samana, tajuta samaksi, identifioida’. – Vanhemman suosituksen mukaan muotoa samastaa pidettiin parempana, mutta suositusta on muutettu vuonna 1993. Johto-opin näkökulmasta sekä i:tön että i:llinen muoto on perusteltavissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 20:17
"Ei pidä paikkaansa."
Mikä ei pidä paikkaansa?
"Vampyyrimyyteissä seksuaalisuudella on aina ollut suuri osa, vaikka sitä ei ole ollut tapana sanoa suoraan."
Vastaa kommenttiinNiin on. Tähän liityen juuri: "Vampyyreihin tarinoiden hahmoina liittyy kiehtovia ja kammottavia mielikuvia". Ja siksipä seksuaalihurjastelu sopii mainitun TV-sarjan katsojanhoukuttajaksi kuin vaarna sydämeen.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.3.2010 23:31
Kommenttini oli kirjoitukseen, joka oli tullut 15:05, ei sinun reippaasti ansiokkaampaan kommenttiisi :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hofstadter
9.3.2010 09:47
Jotenkin tässä jäi sanomatta se kanta, että aivan: harlekiiniromaanit ovat naisten pornoa.
Kaikki syytökset siitä miten porno sitä ja porno tätä voidaan mitätöidä tällä faktalla. Mahtavaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.3.2010 15:48
Jotenkin MP missaa sarjan syvimmän olemuksen, viihteellisyyden ja helvetillisen koukuttavuuden. Ei Sopranos saanut miljoonia katsojia sen syvällisen mafianäkökulman tai edes uudenlaisen, uskottavamman mafiajohtajan ja hänen terapiantarpeensa takia.
Sarja oli ennenkaikkea hyvää viihdettä, loistavaa näyttelyä usein parempaa kuin keskivertoleffoissa, uskottavia ja epäuskottavia kohtauksia, sama pätee muuten näyttelijöihin, varsinkin alipomona Little Steven on maneereineen jopa nerokkaan huono.
Se mikä on yhteistä True Bloodille ja Sopranosille on sarjan tunnelma. Se vetää puoleensa kerta toisensa jälkeen. Molempien sarjojen tunnusmusiikista ja alkuintrosta lähtien. Kun tuossa onnistuu, se siirtää katsojan omaan uuteen maailmaan jossa on melko epäolennaista se miten se nyt kuvaa irlin tapahtumia, jos kuvaa ollenkaan.
Vaikka sarjan tapahtumat ovat fantasiaa ja monesti kovin lapsellisiakin, on sarja kuitenkin aivan erilainen, ei nyt ehkä aikuismainen mutta kuitenkin uskottava toisinkuin esim. Buffy, Roswell tai X-files jotka tulevat mieleen lukiessa sarjan kuvausta (ennen katsomatta jaksoakaan).
Ja onhan Sookien ja Billin romanssi tv-historian kauneimpia ja kohtalokkaimpia. Suurella mielenkiinnolla odotan miten käsitellään väistämättä eteentuleva Sookien mahdollinen vampyrisoituminen (pilkunnussijoille tiedoksi että keksin termin itse JOTEN SE EI VOI OLLA VÄÄRIN!!!).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.3.2010 16:48
Viihteellisyydestä voi olla montaa mieltä... Heteromieskatsoja (kuten minä) voi kokea olonsa vähän ulkopuoliseksi näistä kekkereistä, vaikka ei toki naisille suunnattua erotiikkaa vastustakaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
9.3.2010 23:31
Silmittömän suosittu? Pyörein luvuin USA:ssa on 300 M asukasta, Suomessa 5,5 M. Suomessa vastaava katsojaluku olisi n. 92000. Ei hullumpi, mutta silmittömästä kaukana.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Maria Pettersson
12.3.2010 13:35
Anonyymi 17:03:
Se, että vampyyreja ei oikeasti ole olemassa ei tietenkään estä käsittelemästä oikeasti olemassa olevia aiheita heidän kauttaan. Sekä sarjan luoja Alan Ball että monet sen näyttelijät ja käsikirjoittajat ovat toistuvasti haastatteluissa todenneet, että sarja käsittelee rasismia ja syrjintää. He näkevät vampyyrien syrjinnän erityisesti seksuaalisten vähemmistöjen syrjintään verrattavana asiana.
Pari linkkiä haastatteluihin:
http://www.televisionaryblog.com/2009/10/helmets-and-racism-true-blood-writers.html
http://www.shewired.com/PrintFriendly.cfm?ID=23909
Vermithrax:
"Jotenkin MP missaa sarjan syvimmän olemuksen, viihteellisyyden ja helvetillisen koukuttavuuden."
Voi, se ei ole tarkoitus. Katsoin molemmat kaudet putkeen ja luin samalta istumalta kolme ensimmäistä romaania. True Blood on loistosarja! Mutta onhan blogikirjoitus vähän tylsä, jos siinä käsitellään vain sitä, kuinka monella eri tavalla sarja on hyvä. Tuotakoon se tässä nyt julki: Ture Blood on mielettömän hyvä, koukuttava ja kaikin puolin erinomainen sarja, jonka katsomista lämpimästi suosittelen kaikillle, aivan eritoten heteronaisille.
Anonyymi 23:31:
"Silmittömän suosittu? Pyörein luvuin USA:ssa on 300 M asukasta, Suomessa 5,5 M. Suomessa vastaava katsojaluku olisi n. 92000. Ei hullumpi, mutta silmittömästä kaukana."
Viisi miljoonaa katsojaa on reippaasti alakanttiin - tämä oli mun mokani, sori. Suomessa lasketaan katsojia, USA:ssa kotitalouksia. Eli yli viisi miljoonaa kotitaloutta katsoi True Bloodin kakkoskauden kolmea viimeistä jaksoa. Tässä luvussa ei ole niitä talouksia, jotka tallensivat ohjelman ja katsoivat sen myöhemmin. USA:ssa kerätään sitäkin tietoa, mutta en nyt löytänyt tähän hätään luotettavaa lähdettä niistä luvuista.
Suomen ja USA:n katsojalukuja ei kuitenkaan voi vertailla tuolla tavalla. Suomessa sarjaa esittää Yle, USA:ssa sitä esitetään HBO:n omalla kaapelikanavalla. HBO näkyy vajaalla kolmasosalla antennitalouksista (en valitettavasti tiedä kuinka suurella osalla kaikista talouksista). True Blood ei ole prime timessa esitettävä ohjelma. Suomalaiset prime time -sarjat keräävät säännöllisesti yli 20 prosenttia kansasta telkun ääreen. Amerikkalainen maksullisen kanavan myöhäisillan ohjelma ei saavuta jatkuvasti yli 60 miljoonaa katsojaa. Se on mahdollista käytännössä vain viidellä isoimmalla mainosrahoitteisella kanavalla: ABC:lla, CBS:lla, FOX:lla NBC:llä ja The CW:llä.
True Bloodin kakkoskauden viimeinen jakso keräsi yli 5 miljoonaa katsojaa, mikä on enemmän kuin mikään HBO:n jakso sitten Sopranosin päätösjakson ja enemmän kuin esim. Buffyn, Angelin, Star Trek: Enterprisen, Mullan alla -sarjan päätösjaksot. Näillä perusteilla siis väitän, että True Blood on erittäin suosittu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.3.2010 10:30
Riemuitkaa, vampyyrien ystävät! 3-kausi alkaa kesällä ja 4-kaudesta on sovittu. Koska The Vampire Diaries saadaan Suomeen?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin