Tiedättekö sen ärsyttävän, säännöllisesti toistuvan matkakirja-jutun, jonka joku toimittaja keksii aina uudelleen? Napataan joku maa (tyyliin Espanja), jossa ”kaikki suomalaiset” viihtyvät. Sitten etsitään joka kirjasarjasta Espanja-opas ja nerokas kirjoittaja selaa opuksia kotisohvalla ja listaa plussat sekä miinukset. ”Kivoja kuvia”. ”Paras nähtävyysvalikoima”. ”Voisi olla enemmän jotain vaikka ranta-juttuja, ravintola-arvosteluita ja perheystävällistä liibalaabaa.” Ja mistäköhän helkkarista opuksen pätevyyden voi havaita Suomen Helsingistä käsin?
Näen punaista ja tein inventaarion omaan matkakirjastooni. Arviot perustuvat todettuun käytettävyyteen reissussa.
*Lonely Planet (USA, Brasilia): Moititaan kirjoittajien huonosta asiantuntemuksesta mielestäni suotta. Sisältö hyvä ja tiivis, ongelma on se, ettei paikkoja löydä kirjan onnettomilta karttasivuilta. Joita katsellessa muuten kaikkialle näyttäisi olevan kävelyetäisyys. Ei ole, kokeiltu Santa Monicassa ja Riossa.
*Lonely Planet Encounter (Buenos Aires): Drinkki kaatui LPE:n päälle toisena reissupäivänä. En kaivannut opusta sen jälkeen. Sivunasettelu ja palveluiden löytyminen Berlitzin tasolla. Parasta iso, hintaan sisältyvä kartta, joka ikävä kyllä hukkui.
*Otava karttaopas (mm. New York, Praha, Lontoo): Toimii, jos ei tunne kaupunkia: kaikki mikä mahtuu saman sivun karttaan on suunnilleen kävelymatkan päässä tai melko lähellä. Aukeavien karttojen ongelma suurkaupungeissa on vain se, että noin puolet kadunnimistä puuttuu.
(Der National Geographicin Berliini toimii samalla avaa ja katso -idealla ja on kattavampi tiennimien suhteen. Suosittelen.)
*Mondo (mm. Amsterdam, Rooma, Tallinna) & Sankarimatkailijat (Pietari, Moskova): Pitkän reissun tunnelmaa. Kirjan ja oppaan kombi.
*Baedeker (Berliini): Kätevä yksinkertaisesti, jos ohittaa pitkät, hieman kuivanoloiset infosivut. Lyhyitä pätkiä, hyvin reissunpäällä silmäilyyn sopivaa ravintolaa, baaria, katsottavaa.
*Tammi Näe ja koe (Pariisi) & WSOY Kaupunkikirjat (Pietari): Molemmissa samaa tyhmäkin tajuaa -mentaliteettia, mutta suhteellisen hyvällä maulla toteutettuna. Tein näillä ensimmäiset Pariisini ja Pietarini.
Odotan nostoja kirjahyllystäsi. Siis niitä joiden käyttöliittymän olet jo testannut.
Kirjoitettaessa soi Hiljaisuus
7 kommenttia
Anonyymi
18.12.2009 10:19
Paras matkaopas, jonka olen ikinä omistanut, on Lonely Planetin opas Las Vegasiin. Pieni kirja, mutta kattaa ihan kaiken koko kaupungissa, lisäksi hauskaa luettaaa. Sankarimatkailijat ovat myös lyömättömiä, joskin hiukan epätasalaatuisia.
Karttojen kanssa on hankalampaa: matkaoppaiden kartoista ei usein saa selvää tai ne ovat liian pieniä ja epätarkkoja. Isoa karttaa taas on ärsyttävää taitella aina auki ja kiinni. Eyewitness Travel Guidessa on toistaiseksi parhaat löytämäni matkaopaskartat.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.12.2009 10:47
Rakastan yli kaiken Dorling Kindersleyn Eye witness -oppaita (suomenksi. Olen ostanut niitä vuodesta 1999, kun toisen kerran kävin New Yorkissa. Niitä taitaa olla jo yli 20. Helppo purtava lyhyellekin matkalle, kivat kuvat (joo, tykkään kuvakirjoista)
Vastaa kommenttiinhttp://www.dorlingkindersley-uk.co.uk/nf/Book/BookDisplay/0,,9781405333771,00.html#reviews
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
18.12.2009 11:01
Itseni pitäisi kirjastonhoitajana osata suositella hyviä matkakirjoja, mutta ongelma on se, etten todellakaan osaa. Jos lähtee matkalle, suosittelen ennemmin kohdepaikasta kertovia romaaneja, matkakuvauksia tai historiasta ja kulttuurista yleisemmin kertovia kirjoja. Etu näissä kirjoissa on se, että ne ovat huomattavasti mielenkiintoisemmin kirjoitettu kuin suurin osa matkaoppaista. Nippelitietoon, suosituksiin ja varoituksiin suosittelisin taas nettiä, esimerkiksi Wikitravelia. Näissä lähteissä tietysti on noudatettava tiettyä lähdekritiikkiä. Se, että joku on ryöstetty jossain ei tarkoita, että jokainen ryöstettäisiin kohteessa.
Matkakirjojen etu on lähinnä se, että ne ovat nopeita luetteloita kohdemaassa. Hyvien matkakirjojen löytämiseen voisin suositella esimerkiksi tätä kyseistä blogia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
18.12.2009 20:00
Paras matkakirja, jonka olen koskaan lukenut on kirjoittanut Xavier de Maistre, ja kirjan nimi on Voyage autour de ma chambre (A Trip around My Room). Eipä liene suomennettu tosin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.12.2009 19:27
Madventures kirjassa on neuvottu lähes kaikki. Itsekin kantapään kautta samantyyppiset asiat nähnyt ja kokenut. Siellä neuvotaan myös parhaat matkaopaskirjat ja linkit.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anita
22.12.2009 14:41
Anonyymit (10.19) ja (10.47): Fiilikseni on se, että aina joku reissuporukasta omistaa varmasti kohteen Lonely Planetin. Seuraavaksi varmoina Insight Guide & Eyewittness. Tällä ajatuksella laittaisin rahani kahteen jälkimmäiseen.
Vastaa kommenttiinAnonyymi (11.01) ja (20.00): Viimeisin, menneenä vkl minulle suositeltu matkaromaani on Neil Peartin Ghost Rider: Travels on the Healing Road. Seuraava ostokseni, ehkä. Saanko kirjastonhoitajalta suositukset? ;) Muuten, ryöstämisestä. Matkakirjoissa tulisi kertoa selkeämmin millaisia varkaita pelätä. Esim. Uruguaysta missään ei mainittu, että kannattaa nukkua yöbussissa verhot kiinni. Sattui maantierosvoja kohdalle ja verhot auki ikkunansirpaleet leviävät ikävästi koko linja-autoon.
A (19.27): Madventuresissa Aasian wc-kuvitus herätti keskustelua eilen pyöriessäni Kiina-asiantuntijan kanssa Stockan matkakirjaosastolla. Kuinka monimutkaisesti voi raapustaa sen, että "Vessa on reikä maassa, ota mukaan omat paperit". Täytyy lukea ko. opus vielä loppuun.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
27.12.2009 12:40
Kun olin Pariisissa, osoittautui Lonely Planetin suht tuore Pariisi-opas hyväksi. Mukana oli muitakin matkaoppaita, mutta muiden vinkkien seuraaminen tuotti turhan paljon pettymyksiä. Lonely Planetin avulla löytyi sitä, mitä matkaopas lupasi. Myös trendikkäät ja nosteessa olevat vaatekaupat löytyivät tämän oppaan avulla, mikä oli todella positiivista. Tässä tietysti oli ensiarvoisen tärkeää, että opas oli riittävän uutta vuosimallia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin