Matkailu

Traveler’s Digestin tilastot ovat aina erityisen viihdyttävää luettavaa. Mikä muu lähde voisi yhtä kieli poskessa räpeltää mitä erilaisempia matkailutilastoja? Harvempi.

Tänään viihdytin itseäni lukemalla maailman kauneimmista naisista. Parasta tässä on toki se, että TD on löytänyt sekä maat että kaupungit joissa on upeimmat daamit. Koska onhan huomioitava, että rumien naisten maasta voi löytää yhden kaupungin täynnä helmiä. Itselleni ei nyt tule tästä yhtään esimerkkiä mieleen, anyone? Sain ajatuksen toimimaan pikemminkin niin päin, että nappasin maalistalta numeron 3, joka on Venäjä. Sitä seuraavissa Bulgariassa, Latviassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa naiset näyttävät suunnilleen samalta kuin Venäjän suurkaupunkien Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Erityisen korostunutta tämä on mielestäni Minskissä ja Kiovassa. Viime Kiovan reissullani bulgarialainen ystäväni käännytettiin baarin ovelta, kaunis nainen, tyyli liian halpa. Mutta siis joka tapauksessa, otetaanpa läheisempi katsaus näihin loistotilastoihin!

Maailman kauneimmat naiset (maittain):

1) Ruotsi
2) Argentiina
3) Venäjä
4) Bulgaria
5) Latvia
6) Valko-Venäjä
7) Ukraina
8) Viro
9) Hollanti
10) Tanska

(Tähän asti luettuani olen vakuuttunut, ettei kirjoittaja ole käynyt Suomessa tai Norjassa laittaessaan Tanskan kymmenenneksi.) Sitten vielä naiskauneutta kaupungeittain.

1) Tukholma
2) Kööpenhamina
3) BA
4) Varna
5) Moskova
6) Caracas
7) Tel Aviv
8) Amsterdam
9) Seoul
10) Montreal

Päätin, että Montreal on jopa loistokohde, sillä se on myös LP maailman paras bilekaupunki. Myös parhaillaan kenttätutkimusta kaupungissa tekevä ystäväni raportoi em. arvion totuudenmukaiseksi. BA:ssa taas naiset ovat värikkään hauskasti pukeutuneita Ruotsin leggins-pikkutoppityttöihin verrattuna. Oma ehdotukseni listalle olisi ehkä Rio. Jenkeissä pyöriessäni tapasin suomalaisia (mies)reissaajia, jotka olivat antamassa ehdottomasti ääntään maan todelliselle Silicon Valleylle, Miamille ja varsinkin South Beachille. Itselläni lukeutuu barbi potenssiin viisi -kohteisiin.

Ja täältähän löytyy siis tilastoja nuderannoista halpakohteisiin: http://www.travelersdigest.com/ . Pitäisi varmaan laittaa ehdotus, että tilastoisivat maailman komeimmat miehet. Ehdottaisin Norjaa ja Tanskaa kärkipäähän. Maiden miehet ovat yli kaksikymppiselle sama kuin ruotsalaiset 15-vuotiaalle.

Lähes 80000 käyttäjää seuraa Facebookissa suomalaisen Emil Petrovin, 20, matkaa. Tarina siis on jo hyvin monelle tuttu, jos ei, tarkemmat tiedot löytyvät täältä:
http://haveyouseenthisboy.blogspot.com/

Ja tiivistettynä siis: Emil oli reissannut heinäkuusta asti Euroopassa matalalla budjetilla. Hän lähetti 1.10. viimeisen viestin Puolasta, Varsovasta. Suunnitelmissa oli ehkä liftata, ehkä mennä bussilla tai junalla takaisin kotiin Tukholmaan. Tarkoituksena oli päästä perille 8.10. mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Luin Facebookin tukiryhmää (Finding Emil) ja etsinnöistä kertovaa blogia ( http://findingemil.blogspot.com/ ) pitkästä aikaa tänään ja suurjärkytyksen aiheutti se, ettei matkaajaa ole vieläkään löytynyt. 5 kuukautta kadoksissa, viimeisin perheen Krakovasta tekemä etsintäpäivitys eiliseltä. Tapaus on kauhistuttaa erityisesti, sillä kuulun kovaäänisiin Itä-Eurooppa halpa-yksin-reissaus -puolustajiin. Mutta nyt katoaminen. Miksi? Missä? Miten? Liityn 100 % heihin, jotka toivovat parasta mahdollista lopputulosta etsintöihin. Jopa ällöttävä lause neula heinäsuovassa juolahti mieleeni.

Australiassa muuten tutkittiin vuonna 2009 kadonneita reissaajia. Vuoden sisällä kadonneita oli 14 000, joista 39:ää etsittiin aktiivisesti. Ja yllätys yllätys: luvun nähtiin olevan kasvussa kiitos alkoholin käytön ja Aussi-kreisibailauksen. Okei, näen syynä myös Aussien maailmanympärimatkalle yo-kirjoitusten jälkeen perinteen. En halua miettiä omaa mahdollista käytöstäni, jos olisin viettänyt abina vuoden ulkomailla "rentoutumassa". Väliaikaisia katoamistarinoita olen kuullut paljon myös Venäjällä. Peruskuvio: liikaa vodkaa, silmätippoja lasiin, herätys joltain metron sivuasemalta tavarat varastettuina. Urbaanilegenda on mielisairaalasta herännyt suomalainen, joka ei tiennyt missä on ja kuka on. Liekö totta.

Ystäväni lähtivät maailmanympärimatkalle kuukausi sitten. Joka ikinen tuttu ja puolituttu tiedusteli, miten heillä on rahaa matkustaa. Rahantuhlaus sekä matkailun ympäristövaikutukset nousivat esiin myös edellistä blogimerkintääni kohtaan osoitetussa kritiikissä. Ensimmäiseen ystäväni vastasivat, etteivät juo 7 euron tuoppeja baarissa tai aja omalla autolla päivittäin Länsiväylää edestakaisin. Toiseen liittyen toteaisin, että matkailusta huolimatta reissuporukkamme hiilijalanjälki on suomalaista keskitasoa. Olen keksinyt viisi syytä siihen, miksi näin.

- Reissujen jälkeen ei ole varaa asua isosti. Pienin ratkaisu, jonka olen saanut toimimaan, oli 9 neliön huone, jonka jaoin vuoden kämppikseni kanssa.

- Ei autoa, ei juurikaan julkisia kulkuneuvoja. Asunto niin läheltä keskustaa/ työpaikkaa/ yliopistoa tms., että paikalle pääsee kävellen tai pyörällä. Keskustan kalleudesta puhuttaessa viittaan edellä mainittuun pienten asuntojen suosimiseen.

- Vähän tavaraa. Ullakot, varastot tms. turhat neliöt ovat itselleni täysin käsittämätön määre. Jos tavara on niin tarpeetonta, että se pitää tunkea pois silmien alta, se joutaa kiertoon. Monet ekspaattituttuni ovat onnistuneet minimoinnissa parhaiten eläen yhden rinkan kanssa.

- Kasvispainotteinen ruokavalio. Syy nyt on kertomattakin selvä.

- Matkailu ajan kanssa, juna mieluummin kuin lentokone. (No niin, aika kulahtanutta sanahelinää.)

Kaikki edellä mainitut kohdat ovat muuten melko opiskelijakeskeisiä. Erityisesti viimeinen: matkani Amsterdamista Istanbuliin junalla vei kuukauden ja paljon jäi näkemättä. Mieleeni ei juolahda tuttavapiiristäni kovinkaan montaa perheellistä työssäkäyvää, joka haluaisi käyttää ainoan kesälomakuukautensa näin.

1828 euroa, eli 2150 litraa Valion maitoa, 2437 Ingmania. Ja Kilroyn perus maailmanympäripaketti. Olisitko valmis käyttämään lähes pari tonnia matkustamiseen? Siis pelkkiin lentoihin.

Kirjoitan tätä Kööpenhaminasta. Tänne ja maanantaina takaisin kotiin kustansi 150 euroa. Eli yksi maailmaympärimatka on yhtä kuin 14 x Hki-Kph-Hki. Mutta toisaalta, olen 150 eurolla saanut myös mm. Soaked in Luxurya ja by Malene Birgeria noin kolme kassillista. Käytän siksi esimerkkinä vaatteita, koska ne ovat selkeästi kohtuullisemman hintaisia kuin ruoka, johon yleensä mielelläni vertaan kaikkea. Tänään elämäni säälittävin kana-kerma-kaikkeasekalaista voileipä maksoi 10 euroa, joten en mielelläni muistele sitä. Joka nyt kuitenkin on vain 1/182 maailmanympärimatkaa.

Olisinko itse valmis käyttämään keskiverto suomalaisen kuukausipalkan verran rahaa lentoihin? Olisin, mutta en nyt. Koska aion valmistua joskus, suosin tällä hetkellä lyhyitä reissuja usein vs. pidemmät reissut harvoin. Täällä on muuten siitä huolimatta hauska suunnitella mahdollisia tulevia maailmanympärireissuja: http://www.staralliance.com/en/booking/book-and-fly/# .

Reissaajia ei muuten tunnu lama vaivaavan: suomalaiset Facebook-ystäväni ovat tällä viikolla päivittäneet statuksiaan ainakin Kathmandusta, Kiovasta, Montrealista, Århusista ja Kööpenhaminasta.

Varasin eilen lennot Kööpenhaminan muotiviikoille. Lasken tunteja reissuun samalla pohdiskellen seuraavia asioita:

1) Miksi lennot ovat 50 e halvemmat ebookers.comissa kuin ebookers.fissä?
2) Miksi vertaa.fi ei tarjoa ollenkaan suoria lentoja Kööpenhaminaan vaan vain airbalticeja Riikan kautta vaikka Finskillä on niin hyvin tilaa?
3) Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: oletko käynyt Kööpenhaminassa? Jos olet, kerrothan suosituksesi? Hotellit ja hostellit? Ruoat? Juhlat? Shoppailut? Kulttuurin? Ne, jotka olet itse hyväksi havainnut.

Olen muuten itsekin ollut Kööpenhaminassa. Viime kesänä kaksi päivää valvottuani sitä ennen viisi päivää Roskildessa. Köpis-kokemukseni on siis maanista sahaamista pitkin Strögetia ja ruoka Hard Rock Cafesta. Ei siis varmaan ole vaikea havaita, että suositukset tulevat tarpeeseen.

Hypin tällä hetkellä kattoon ex tempore lento-ostokseni johdosta, matkakuumetta ollut ilmassa viimeisen kuukauden. Saat mielellään lietsoa kuumettani muillakin kuin Kööpenhaminan matkasuunnitelmilla. Minne menet seuraavaksi?

Olen 30. päivää tipattomalla. Ja koska luonnollisesti siitä puhe mistä puute, kirjoitan alkoholista. Se sopiikin hyvin matkailuun, koska keskimäärin olen vetänyt kannat kattoon hauskimmin ja nauttinut muutamat lasilliset railakkaimmin nimenomaan ulkomailla. Ja tiettyihin maihin assosioituvat terävimmin tietyt juomat. Siis esimerkiksi näin: join ensimmäisen kokonaisen tuoppini olutta Tsekeissä vuonna 2004, mursin varpaani Caipirinha-bileiden jälkeen Brasseissa jouluna 2008 ja join ensimmäiset calimochoni ukrainalaisissa junabileissä madridilaisten kanssa kesällä 2009. No niin, minkä juoman sinä, arvoisa matkaaja, muistat parhaiten reissuiltasi? Missä vietit ne ikimuistoisimmat bileet?

Oma top kakkoseni, hyvässä ja lähinnä huonommassa, lienee tämä:
- Ilha Grande: Edellä mainittu Brassi-ilta, johon sisältyi muutama caipirinha (joista saan muuten kamalan nuhan, joten inhoan niitä siksikin) ja joka johti uima-altaaseen, huikeaan teiniaikojen voimistelutaitojen etsintään ja murtuneeseen varpaaseen. En sinänsä suosittele reppumatkaajille, koska seuraavien päivien Havaianas-kipsuttelu kilometritolkulla saa aikaan lieviä väristyksiä ja kiputiloja.
- Barcelona: uusi vuosi, sangriaa, varastettu lompakko ja kännykkä. Jäin kuitenkin kakkoseksi reissuporukkani suomalaistytölle, joka menetti koko laukkunsa sisällön ja toisen saappaan. Tähänkin muuten liittyy uiminen: tämä nimettömänä pysyttelevä matkaaja jätti saappaansa odottelemaan rannalle Välimeren aaltojen lämpötilaa testaillessa.

Mieleen painuneita, kevyesti alkoholisävytteisiä tapahtumia ovat myös Prahan bissetestit, Moskovan neljä rommikolaa yhden hinnalla -teiniyökerhobileet ja Sevastopolin auringonnousun katselut chili-hunajavodkan voimin. Alla muuten muisto Moskovan juhlilta.

Saavuin matkamessuille tänä aamuna klo 9.50. Olin valmis lähtemään 1,5 h myöhemmin. Syy: messukeskus oli viime vuosien tapaan reissujen tavaratalo. Tässä ostoslista.

1) Omenahotelli Kööpenhamina
Eka ulkosuomalainen Omppu Strögetin ja Tivolin kulmalla Colbjørnsensgadella. Avaus 1.6, majoituskapasiteetti 920 henkilöä. Punaisella hedelmällä neuvottelut käynnissä myös avauksista Ruotsiin ja Norjaan.
Hinta: 39 e yö/huone.

2) Kansainvälinen hostellikortti
19 kk 12 kk:n hinnalla. Lisätietoa eduista: http://www.hostellit.fi/hostellikortti.aspx
Hinta: 17 e

3) Aava Resort & Spa Nadan Beach Khanom, Thaimaa
Suomalaisen pariskunnan joulukuussa avaama skandi-thai bungalow (*28) Nadan Beachilla.
Hinta: Alkaen 40 e yö/ huone.

4) Flamingo Weekend Partypack
Majoitus Holiday Innissä, aamupala, sisäänpääsy Flamingo Spahan ja Onnela Vantaalle. Myöhäinen check out eli klo 14. Miksi muuten tarjota aamupala klo 10, jos ulos huoneesta heitetään vasta kahdelta? Koska on niin mukavaa herätä Vantaalla suoritetun yökerhoilun jälkeen kymmeneltä huomatakseen olevansa huonovointinen, jotta voi herätä uudelleen kahdelta nälkäisenä ja huomata ettei ruokaa enää saa?
Hinta: 45 e yö/ hlö

5) Blue 1 Eurooppa-lennot
Split 110 e pisti silmään. Matkustaa saa, kun kesä alkaa (30.4-31.5).
Hinta: Alkaen 65 e/ hlö (Berliini)

Mitä olet shoppaillut matkamessuilta? Mikä on oma tärppisi tälle vuodelle, kerro myös, jos jotain tarttuu käteen.

Tampereella unelmien leposijoille on havaintojeni mukaan tarvetta. Vietin nimittäin muutaman yön Tampereella hostelli Uimahallin majassa kolme kesää taaksepäin. Hostelli nimessä oli imartelua, kyse oli hotellista, jossa kokolattiamatot olivat muuttuneet vihreistä ruskeiksi. Nykyään sitäkään ei enää ole. Tampereella on jäljellä enää yksi, NMKY:n omistama, Sofiaksi nimetty halvempi luukku. (Jonka perustaja oli muuten muinoin aktiivisesti mukana myös Tampereen raittiushotellin perustamisessa.)

Näitä, ja viimeisiä öitäni Tampereella Scandicissa, Cumuluksessa ja Ompussa pohdiskellessani kuulin huutooni vastauksen. Huhtikuussa avataan Dream hostel, johon on kuulemma otettu mallia maailman makuupaikoista. Varovaisen innostuksen vallassa soitin hostellin perustajalle, Villelle. Ja jep, innostus konseptiin on saatu hyvistä oivalluksista maailmalta, mm. Sydneystä ja San Franciscosta. On perus 24/7 respa, w-lan, dormi vain tytöille, joka on tietysti koristeltu juuri naisten makuun (ja jossa on oma suihku sekä vessa ”naisten erityistarpeita huomioiden”) plus sijainti keskustassa ja alkaen hinnat 18 eetä yö.

Silti seuraavat kaksi sykähdyttivät eniten:
1) Huoneissa esillä nuorten taiteilijoiden töitä mm. katutaidetta ja tietokonegrafiikkaa. Neljän hengen huoneissa sängyt ovat toisella laidalla ja spotilla valaistut teokset toisella laidalla.
2) Sänkyjen edessä verhot plus lukulamput, jokaiselle asujalle oma lukollinen säilytyslaatikko.

Maassa maan tavalla. Pietarissa vieraillessani kävin hostellissa, jossa jokainen huone oli maalattu eriväriseksi. Kahdelle eri sukupuolta olevalle reissaajalle ne esiteltiin seuraavasti: ”Jos haluatte private discussion roomin, menkää vaaleanpunaiseen, muussa tapauksessa ottakaa vihreä tai sininen”. Viime vierailullani hostelliin kaikki seinät oli maalattu valkoiseksi.

Tee muuten omat johtopäätöksesi Tampereen versiosta: http://dreamhostel.fi/ ja jaathan myös ajatuksesi tänne. Kuvia hostellin tämänhetkisestä tilanteesta on Facebookissa:
http://fi-fi.facebook.com/pages/Dream-Hostel/126872138244

Dream hostel, Åkerlundinkatu 2, 58 sänkypaikkaa, avataan 1.4.2010.

Kävin tänään katsomassa Picassot (vihdoin). Seurasin turistien otteita museossa. Näky oli hämmästyttävä: myös turret kulkivat taululta taululle, pysähtyen jokaisen eteen. Tätä olen harvoin nähnyt maailman museoissa; Louvreissa ja Eremitaaseissa käyttäydytään kuin ostoskeskuksissa. Louvressa kaava on suunnilleen tämä: vaelletaan maanisesti Mona Lisan eteen ja sen jälkeen velttoillaan käytävien keskellä samein silmin näkemättä yhtään teosta. Voi sitten kirjoittaa Eiffelin Torni postikorttiin, että tuli sekin lafka nähtyä.

No joka tapauksessa, tämä oli vasta johdattelua siihen, mitä oikeasti ihmettelen. Oikea ihmettely liittyy vastakkainasetteluun reppureissaus-turismi. Pallontallaajat.netiä lueskellessa luulisi, että turismi on pahakin sairaus ”Moi oon poika vuosimallia 92, aikaisemmat reissuni ovat olleet perheen kanssa Kanarialle. Nyt haen seuraa reissuun, olen bäkpäkkääjä tyyppiä”. Uu jes, mistäköhän senkin voit etukäteen tietää?

Mitä tämä paljon ihailtu reppureissaus edes oikeastaan on? Rinkan käyttämistä Samsoniten sijaan, 15 hengen dormi vs. viiden tähden hotelli ja ainakin vähän liikkumista. Eli ei siis paketoitua lento kohteeseen, samasta paikasta pois -toimintaa. Onko reppureissaaja kateellinen wannabe-turisti, jolla ei silloisessa elämäntilanteessa ole varaa olla oikea turisti? Tai turisti wannabe-reppureissaaja, jolla ei ole työelämän tai muiden sitoumusten vuoksi ole mahdollista rymytä pitkän kaavan mukaan maailmalla?

Niin, ja kummat katsovat Picassoja, repulliset vai reputtomat? Itse teen muuten lomallani aika samoja asioita, olin siinä viiden tähden hotellissa tai 15 hengen dormissa. Ja jos reissussa joku nimittää turistiksi, se ei syö matkailuitsetuntoani.

Lisähuomio: Paitsi pre-uudenvuoden rentoutuslomalla olin suolasaunomassa ja tuoksusaunassa naapurimaassa täällä: http://www.meritonhotels.com/Meriton+Grand+Conference++Spa/id/161/. Sitä en tee yleensä. Suosittelen kuitenkin.

Ajattelin eilen yhden Rautatientori-Leppävaara lähijunailun ajan nimettömän kirjastonhoitajan kommenttia edelliseen blogimerkintääni. Anonyymi kirjoittaja naputteli, ettei ryöstö jossain kohteessa tarkoita, että jokainen ryöstettäisiin siellä.

Oma kokemukseni kuitenkin on, että joka kohteessa ryöstetään tietyllä, kohteelle ominaisella tavalla. Niinpä kokosinkin oman pienen rikosoppaani. Jatka listaa omilla kokemuksillasi.

1) Pikkumaiset taskuvarkaat (Etelä-Eurooppa): Ärsyttäviä, pikkunäppäriä. Ruuhkassa aina paikalla. Barcelona lienee klassikoin. Oman kolmen hlön reissuporukan menetykset 3 puhelinta, kaksi lompakkoa, yksi laukku ja kenkä. Yhtenä iltana. Näissä kohteissa poliisiasemat ovat rutinoituneita käsittelemään pikku varkauksia. Mitä nyt itselleni päätyi Alejandron poliisikertomus.

2) Aseelliset ryöstäjät (USA): Paikallisten mukaan ei mitään syytä varoa taskuvarkaita, koska ryöstöt tehdään aina aseen kanssa. Näin ei itselleni kuitenkaan käynyt. Kokemuksia?

3) Maantierosvot (Etelä-Amerikka): Uruguayssa varkaat yllättivät yöbussin. "This does not happen like every night, but very often", oli vastaus. "This" muuten tarkoittaa sitä, että varkaat odottavat pimeällä tiellä ja koittavat rikkoa kivillä bussin etuikkunat, jotta kuski loukkaantuisi ja bussin olisi pakko pysähtyä. Kuulemma yleistä muuallakin Etelä-Amerikassa. Opetus: nuku verhot kiinni ja mieluiten keskikaistan puoleisilla penkeillä. Ikkunat eivät ole panssarilasia.

4) Viralliset kusettajat (esim. miliisi): Sarajevossa maksoin lipuntarkastusmaksun (16,4 e), koska en ollut leimannut lippua. En kai, kun vasta astuin ratikkaan. Pietarissa maksoin kuvaamisesta metroasemalla (3 e), koska en tiennyt, että valokuvaaminen on kielletty. Moskovassa maksoin kaljan juonnista puistossa (15 e), tiesin, että se oli kiellettyä. Ehkä tähän kategoriaan menevät myös krääsä-ystävänauha-ruusunjako -henkilöt, jotka tunkevat käteen kaikkea ja vaativat maksua? Ainakin ärsyttävyystasossaan.

5) Oma huolimattomuus: Itä-Euroopassa tapasin muutaman vanhemman amerikkalaisleidin, jotka levyostoksia tehdessään jättivät lompakon ja passin ihan pikkuhetkeksi tiskille, kääntyivät katsomaan levyjä ja oih plus voih, tavarat katosivat. Mikä taikatemppu!

Kokemusrikasta joulua kaikille lähelle ja kauas.